Tuosta liikunnasta, kun on ollut puhetta, niin täällä alkaa olla varmaan viimeiset hetket sille ennen punktiota. Alavatsaa on alkanut jomotella, joka saattaa johtua niistä munarakkuloista tai sitten endometrioosista. Eilen olen pistänyt kyllä viimeisen annoksen Gonal-F:ää eli kaipa ne munarakkulat alkavat saavuttaa koko ajan isompaa kokoakin.
Munasarjoja alkoi vihloa eilen kotona ollessa ihan niinkin pienestä, kun vaan siirryin huoneesta toiseen. Päätin kuitenkin lähteä vielä lenkille, mutta juoksemisen unohdin suosiolla ja kävelin koko lenkkimatkan. Tänään menen vielä salille ja kävelemään, mutta huomenna sitten olojen mukaan enää kävelen tai sitten en tee mitään.
Se, että on jaksanut liikkua, on auttanut huimasti oloon ja uneen. Olen nukuttunut todella hyvin. Pahin väsymyskin alkaa väistyä ja olen ollut melko pirteä jopa!
Olen ihan liikuttunut siitä, miten moni on täällä blogissa jakanut kokemuksiaan ja jaksanut tsemppailla. Iso sydän ja iso kiitos teille <3
Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo. Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla, pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla. Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin, pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

<3
VastaaPoista