Alkuun vähän juteltiin kuulumisia ja mun vuoto-juttuja. Muutamassa Clomi-kierrossa ne pysyivät poissa, mutta tämä taukokierto on ollut taas jotain aivan kamalaa. Läkkäri halusi nyt selvästi puuttuua tähän ongelmaan. Otettiin limakalvonäyte kohdusta, joka tehtiin siis ilman mitään särkylääkkeitä ja kyllä se tuntui yhtä ikävältä, kuin aukiolotutkimuskin. Eipä se kauaa kestänyt, mutta inhottavaa se oli silti.
Kohdun limakalvon sairauksia voidaan selvittää ja seurata ultraäänellä ja kohdun limakalvolta otettavalla kudosnäytteellä. Limakalvonäyte otetaan aina, kun on syytä epäillä pahalaatuista kohdun sairautta. Myös monissa muissa tilanteissa kohdun limakalvon kudosnäyte auttaa määrittämään, minkälaista hoitoa potilas tarvitsee.
Kohdun sairauksiin voi viitata muun muassa:
- ylimääräiset vuodot
- runsaat tai runsastuneet vuodot
- painon tunne
- kivut
- virtsaamisvaivat
Näytteenoton jälkeen vähän ultrattiin vielä ja kohdun limakalvo oli säännöllinen, mutta ohut (6mm). Lääkäri sanoi, että limakalvosta voisi päätellä, ettei ovulaatiota ole tapahtunut. Tai sitten se on tiputtelun vuoksi ohentunut. Oikeassa munasarjassa näkyi munarakkulan kokoinen musta juttu, joka oli hieman epämääräinen reunoiltaan ja voisi viitata siihen, että munarakkulan puhkeamisen jälkeen siihen munarakkulan paikalle on vuotanut verta. Mutta missä ihmeessä se keltarauhanen oli? Sitä ei näkynyt. Olikohan sitä lainkaan?
Ovulaatiotesti oli kyllä positiivinen silloin vähän yli viikko sitten ja siitä 24h kuluttua tunsin selvät ovulaatiokivut. Ja siitä sitten vuorokauden kuluttua alkoikin tiputteluvuoto. Nyt en enää ymmärrä :/
Puhuttiin vähän jatkosta ja tehtiin suunnitelmat. Kuukautisten loputtua aloitan jonkin puikkokuurin. Sen pitäisi lievittää tulehdusta, jos sellaista on. Lääkäri kyllä sanoi, ettei usko siitä löytyvän apua vuoto-onglemaan, mutta kokeillaan nyt silti.
Ennen kuukautisten loppumista aloitan pistelemään Gonal-F:ää ja kun kuutena iltana olen sitä tuikkaissut, menen käymään polilla ultrassa. Siellä sitten katsotaan, miten munarakkula kasvaa ja ettei niitä kasva useita. Kun munarakkula on tarpeeksi suuri, laitetaan irroituspiikki. Nyt epäselväksi jäi vielä, että yhdistetäänkö tähän inseminaatio? Ilmeisesti yhdistetään, koska meillä diagnoosina on selittämätön lapsettomuus. Loppukierrosta käytän sitten taas mahdollisesti Lugesteronia. Inseminaatioiden onnistumisprosentti oli viime vuonna 12,5%. Eli todennäköisyydet eivät ole meidän puolella.
Ensi viikolla menen käymään vielä tarkemmissa kilpirauhaskokeissa. Minulta on kaksi kertaa kilpirauhasarvot testattu, mutta molemmat ihan väärään aikaan päivästä. Kokeet pitää ottaa aamulla, joten varasin ajan sitten torstaille klo 7.45. Onpahan ainakin tarpeeksi aikaisin.
Tällaista tänään. Olipas kiva kirjoittaa asiat ylös, niin järjestyivät samalla päässäkin oikeaan järjestykseen. Lippuja ja lappuja tuli taas kauhea kasa:
