Ihan normikierron mukaan tämä follikkeliden kasvu etenee. Ainoa ero on siinä, että niitä on vaan nyt aika paljon enemmän :o Ihan kummallista silti, että olen eilenkin pystynyt juoksemaan intervallilenkkiä täysillä ja munasarjat on ihan ok.
Toinen seurantaultra oli tänään. Olen viikonlopun ajan pistänyt Gonal-F:ää 150 yksikön annoksella sekä jarrulääkkeenä Orgalutrania. Siinä Orgalutranissa on vähän paksumpi neula, sen saa melkein survoa nahan läpi ja se kirvelee ja turvottaa pistoskohtaa aika kovin.
Ultrassa näkyneiden follikkeleiden määriä ja kokoja en ihan pilkulleen enää muista, mutta jotain jäi kuitenkin mieleen. Suurin folli oli 15 mm ja sitten oli 14 mm:n folleja ja 12 mm:n folleja. Jotain pienempiäkin oli vielä. Vasemmassa munasarjassa niitä oli yhteensä 9 ja oikeassa vähän vähemmän. Limakalvo oli 7mm.
Lääkäri totesi vaan, että toivottavasti saadaan jotain pakkaseen, kun niitä on noin paljon. Onko niitä muka paljon? Olen kuullut monista kymmenistä ja luullut, että sellainen määrä on paljon. Itse en silti usko, että ne pienimmät sieltä kasvaisivat punktioon mennessä. Punktio on perjantaina kp 14.
Nyt enää pari iltaa pistoksia ja keskiviikkona irroituspiikkinä Pregnyl tupla-annoksella. Torstaina sitten vaan ollaan ja odotellaan ja perjantaina lähdetään ennen seitsemää ajelemaan kohti punktion tekevää klinikkaa.
Mukaan sain jo polilta esilääkitykseksi yhden diapamin. Sen voi ottaa autossa matkalla punktioon. Perjantaina pitää skipata aamupala, mutta eväät voi ottaa mukaan sinne klinikalle ja syödä sitten punktion jälkeen siellä, jos olo sallii.
Punktio ei jännitä ihan järkyttävän paljoa. Olenhan selvinnyt jo aukiolotutkimuksista, kohdun limakalvonäytteistä, kohdunsuun koepaloista ja laparoskopiasta. Kyllä tämäkin menee. Kunpa vaan toipumiseen ei menisi ihan hirveän kauaa.
Ensi viikon maanantaina on siirto, jos kaikki menee hyvin ja suunnitelmien mukaan. Jos siis munasolut on normaaleja ja jos ne hedelmöittyvät.
Edelleen olen lamaantuneen väsynyt, mutta olen kuitenkin jaksanut hyvin liikkua, kunhan ensin olen saanut itseni liikkeelle.
Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo. Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla, pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla. Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin, pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin...
maanantai 15. syyskuuta 2014
2. Seurantaultra kp 10
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kuulostaa hyvältä. Se on ehkä parempikin ettei ole niin paljoa vaan olisivat sitten laadukkaita.. ei se määrä vaan laatu.
VastaaPoistaHienoa, että oot jaksanut tsempata ton liikkumisen suhteen.. uskon, että siinä pysyy pääkin paremmin kasassa tän homman kanssa. Tsemppiä ihan hirmuisesti tulevaan punktioon. Siinä on niin hyvät mömmöt, että se menee ihmetellessä ja pää pökkyrässä äkkiä ohi. Sitten muistat juoda IHAN KOKOAJAN niin ei tuu hyperiä. Se juominen on ihan älyttömän tärkeää. Join varmaan 5 litraa päivässä, eikä tullu punktion jälkeen mitään ongelmia. Tsemppiä!!!!
Oon kyllä itsekin tyytväinen, että oon pystynyt vielä liikkumaan. Se kun vaikuttaa nukkumiseen positiivisesti.
PoistaKiitos muuten tuosta juomisvinkistä. Oon kyllä kuullut, että pitää muistaa juoda, mutta kyllä tämä vähän avasi silmiä, että sitä sitten oikeasti pitää juoda paljon!
Kiitos!
Samaa toitotan ku peikkokin, ei se määrä vaan laatu...ja oon jotenkin käsittänytkin et vähempi voi olla parempi, laatu kai voi kärsiä jos kymmenittäin soluja tulee. Mut tiiän kyl ton tunteen ku muiden blogeista luki kymmenistä ja kymmenistä soluista...oma 9 tuntu aika rupuselta.
VastaaPoistaTsemppiä ja muista juoda punktion jälkeen!
Niinpä! Musta tuntuu, että noita isompia mulla ei ollut kuin varmaan viisi, mutta onhan tässä vielä aikaa muutama päivä. Jospa ne 12 milliset sieltä ehtisivät mukaan vielä.
PoistaKiitos!
Helsingin Naistenklinikalla ainakin sanottiin, että hoidon tavoitteena on kypsyttää 5-15 munasolua. Ei siis sen enempää. Omaa kuuden munsaoluni saalista lääkäri piti hyvänä ja tavoitteen mukaisena, vaikka kyllä se minusta pieneltä tuntui.
VastaaPoistaHienoa että olet voinut hyvin ja päässyt liikkumaan! Olen seuraillut blogiasi nyt kun oma eka IVF on juuri takana ja aihe itselläkin ajankohtainen. On kiva lukea jonkun toisen kommentteja ja ajatuksia tästä kaikesta, kun itse on juuri läpikäynyt saman.
Toivotan kaikkea hyvää ja tsemppiä hoidon loppupuolelle! Itse jännitin punktiota turhaan, se oli loppujen lopuksi vain pieni välijuonne koko prosessissa.
Kiitos tiedosta. Olen ajatellut, että kunhan saataisiin siirettävää ja vaikka muutama pakkaseen, niin olen tyytyväinen.
PoistaMiten ensimmäinen IVF meni? Onko tiedossa pakastealkion siirtoja?
Kiitos kovasti ja tsemppiä sinnekin <3
Meillä ei ensimmäinen tuoresiirto tuonut toivottua tulosta, joten seuraavaksi tiedossa sitten pakastealkion siirto yhden välikierron jälkeen JOS jotain siirrettävää on. Meillä pakkaseen saatiin yksi hyvä ja yksi vähän heikompi alkio, jotka samassa putkessa.
VastaaPoistaMietin itse sitä, että millä tavalla IVF:n karkeat nnistumisprosentit lasketaan. Kun sanotaan, että noin 30-40% hoidoista onnistuu, niin lasketaanko siihen mukaan PAS:it ja kuinka monta? Tuskinpa tuo luku on onnistumisprosentti per siirto. Tämän avaaminen olisi itselleni tuonut ehkä vähän paremmin perspektiiviä, koska nyt odotukset oli aika korkealla onnistumisen suhteen, kun kaikki hokivat että joka toinen tai kolmas onnistuu. Onko teillä avattu asiaa tarkemmin?
Oonkin monta kertaa kuullut/lukenut, että tuoresiirto ei välttämättä onnistuisi niin hyvin, kuin pakastealkion siirrot. Jostain luin, että kroppa on IVF-kierrossa niin kovilla, että PAS saattaa onnistua siksi paremmin. Toivottavasti teillä kävisi näin <3
PoistaMeille ei polilla kerrottu mitään onnistumisprosenteista. Eräästä endometrioosiopuksesta olen lukenut, että endometrioosipotilailla on ihan inasen pienemmät tsäänssit IVF:ssä, mutta kuitenkin melkein yhtä hyvät, kuin muillakin.
Tässä lainaus: Endometrioosipotilaista 16,9% saavutti IVF-hoidolla toivotun lopputuloksen. Vertailuryhmässä (muut lapsettomuuspotilaat) vastaava luku oli 17,6%.
Mitenköhän nuo prosentit on laskettu, kun ovat noin alhaiset? Inseminaatiossakin oli meidän polilla 12% onnistusmistodennäköisyys.
Ai niin ja pahoittelut, ettei ensimmäinen siirto tuonut toivottua tulosta. Onneksi saitte pakkaseen muutaman alkion <3
Poista