tiistai 24. marraskuuta 2015

Äitiyslomalla

Tuli vihdoinkin sellainen tunne, että haluan kirjoittaa kuulumisia. Tätä tunnetta on odoteltu, odoteltu ja odoteltu. Tiedän kuinka kurjaa on, kun jokin blogi vaan yhtäkkiä lakkaa päivittymästä, vaikka matka on vielä kesken. Sitä haluaisi tietysti seurata tapahtumia ihan siihen asti, mikä blogin päämääräkin on. Se vauva.

Jäin viikko sitten äitiyslomalle. Se oli hyvin hämmentävää, sillä olen ollut samassa työpaikassa viimeiset 9 vuotta. Hämmentävää myös siksi, että sain aivan valtavasti huomiota työkavereiltani äitiyslomalle jäämisen vuoksi. Ottaen vielä huomioon sen tosiasian, etten pidä huomiosta :) Sain työpaikaltani vauvallemme kokoontaitettavan kylpyammeen, kylvetystuen, lämpöpussin vaunuihin, vaunuverhon ja muutamia pikkuisia vaatteita. Pääsin kaksi kertaa myös työkavereiden yllättämänä syömään. Kaksi kertaa! Meillä on kyllä töissä tiedetty minun endometrioosista ja lapsettomuushoidoista, mutta silti <3 Viimeisen työpäivän jälkeen minua odotti kotona kukkakimppu, suklaata ja lempiruokaani. Voi niisk! :') <3

Tässä viikon oltuani äitiyslomalla olen keskittynyt lähinnä kodin siivoiluun, sillä en pysty tällä hetkellä suunnittelemaan asioita kovin pitkälle. Meidän vauva on asettunut perätilaan ja on itseasiassa siinä asennossa ollut varmaan ihan alusta asti. Potkut ovat aina tuntuneet johonkin alas ja nykyään pää tuntuu poikkeuksetta palleani alapuolella. Tällä viikolla meillä on tämän perätilan vuoksi aika äitiyspolille. Mikäli tämä odotus tulee päättymään sektioon, tehdään se 3.12 tai 10.12 :o Toinen vaihtoehto on, että vauvaa yritetään kääntää vatsan päältä, mutta kuinkahan sellainen mahtaa edes onnistua?

Olimme 32+ viikolla ylimääräisessä ultrassa yksityisellä, sillä halusin jonkinlaista painoarvioa raskausdiabetekseni vuoksi. Silloin tuo perätila huomattiin ja vauvan hieman iso kokokin. Viime viikolla sitten sattumalta kovan ylävatsakivun saattelemana jouduin synnärille kipupiikkiä hakemaan ja tuolloin taas näytti siltä, että vauva on ihan pieni. Että olisi kuukauden aikana kasvanut vain 200 grammaa. Toinen painoarvio siis lienee heittävän aika pahasti? Toivottavasti. Mielestäni mahani on ainakin kasvanut, niin en haluaisi nyt alkaa huolehtia siitä, että vauva ei saisi riittävästi ravintoa. Napavaltimon virtausvastus oli ultrassa 0,39. Tuo arvo ei kyllä itselle kerro mitään, mutta ihan normaali se kai oli. Yhdeksi yöksi jäin synnärille seurantaan, kun verenpaineeni oli koholla ja proteiiniakin pissassa. Ylävatsakipu helpotti seuraavaan aamuun mennessä, verenpaineet tasaantuivat ja pissakin oli sitten jo puhdas. Syytä ylävatsakivulle ei oikein löytynyt ja verenpaineen arveltiin olleen koholla kivun vuoksi.

Täällä nyt siis vaan siivoillaan ahkerasti, lepäillään ja odotellaan perätilakontrolliaikaa. Hankinnoista meillä on tekemättä ne suurimmat eli vaunut. Paljon ollaan osteltu käytettynä ja saatu ystäviltä sekä sukulaisilta. Tämän kauan odotetun vatsakumpuni kävimme ikuistamassa hiekkarannalla ja tänään tilasin kuvat. Otimme kuvat ihan omin voimin, emme kuvaamossa. Mielestäni niistä tuli tosi kivoja.

Kuulisin muuten mielelläni kokemuksia vauvan perätilan suhteen? Synnytys, sektio, onnistunut ulkokäännös jne.? Jos jollakin lukijalla on kokemusta?