Kp 1

Kuukautiset alkoivat. Tähän asti olen vuotanut jo 9 päivää ja vielä 7 on edessä. Vielä en ole ottanut särkylääkettä, ehkä se on laparoskopian ansiota, että kuukautiskivut on ihan kummallisen laimeat.

Aloitan kai tänään ne Orgametrilit. En tiedä, miten keksin tänne kuurin aikana kirjoiteltavaa, mutta ehkä jotain ruokavaliojuttuja voisin kesän aikana kirjoitella.

Nyt alkaa siis pienimuotoinen tauko.

2. Kolposkopia

Kotiuduin äskettäin toisesta kolposkopiasta. Edellinen tehtiin siis 2013 kesällä.

Eilen iltapäivällä kävi muuten niin, että minulla alkoi kuukautiskivut ja olin hieman ihmeissäni, että mitäs nyt, kun kuukautisten piti juuri sinä päivänä loppua. Nyt ne vasta alkoivat oikeasti. Kierron pituudeksi tuli 43 päivää! Huh, huh! Se kaikki kymmenen päivää, kun minulla on ollut vuotoa, onkin ollut tiputtelua. Kovin runsasta sellaista vaan, koska jouduin käyttämään sidettä koko ajan. Soitin eilen hädissäni polille, että voinko nyt taaskaan tulla tutkimukseen, kun kävi näin. Pyysivät minut kaikesta huolimatta paikalle. Saatiin asiaa siis vihdoin eteenpäin.

No mutta siihen kolposkopiaan sitten... Jo astuessani huoneeseen lääkäri naureskeli, että taas nähdään, eikä hän oikein ymmärtänyt miksi siellä olen. Minut oli tosiaan lähetetty uudelleen koepalojen ottoon sekä mahdolliseen kryo -hoitoon eli kohdunnapukan jäädytyshoitoon.

Kryo -hoidosta lääkäri sanoi heti, että se on vanhanaikainen, koska se saattaa peittää alleen myöhemmin mahdolliset solumuutokset. Kryo -hoitoon heillä ei ole enää edes välineitä eli sellaista ei tehdä. Lääkäri sanoi, että kohdunnapukkaa voidaan polttaa, mutta ei hinkuen minulle sitä tee. Jos hän saisi päättää, niin sitä ei tehdä, mutta toki halusi minun kanssani yhteistyössä asiaan päätöksen.

Kohdunnapukan polttaminen aiheuttaa sen arpeutumista ja voi sulkea kohdunsuun kokonaan. Kohdunsuulle asetetaan usein puutikku, kun ymäristöä poltetaan, mutta silti se saattaa myöhemmin sulkeutua, kun arpikudosta alkaa muodostua. Ja jos edessä on joskus synnytys, ei ole kovin hyvä asia, jos kohdunsuu on arpeutunut umpeen. Olin lääkärin kanssa samaa mieltä, että kohdunnapukalle kannata tehdä mitään, kun näyttää vähän epävarmalta, että vuodot edes tulisivat siitä.

Tämänhetkisistä kuukautisista huolimatta lääkäri sanoi, että katsotaan mikroskoopilla se kohdunnapukan tilanne, kun kerran nyt olen siellä. Kesällä otettiin koepalat ja niistä kun ei mitään löytynyt, ei sellaisia nyt olisi tarvinnut ottaa. Mutta yksi otettiin muodon vuoksi, että jotain on sitten tehty. Tämänhetkinen vuoto (kuukautiset) tuli selvästi lääkärin mukaan kohdusta. Muuta en kyllä itsekään epäillyt, koska eilen alkoi kuukautiskivut.

Viime kesänä kolposkopiassa löytyi krooninen servisiitti, mutta se on ihan normaali löydös, koska emättimessä nyt on meillä ihan kaikilla bakteereja. Siihen ei tarvita, eikä siihen tehoa mikään antibiootti (joka minulle muuten syötettiin lapsettomuuspoliklinikalla tuon löydöksen takia).

Kohdunnapukassa näkyi verisuonia, joka on sekin kuulemma ihan normaalia. Kun koepala otettiin, tirskahti koko napukasta verta eri puolilta. Lääkäri piti tätäkin normaalina. Nuorilla kohdunnapukka vuotaa usein papa-kokeessakin ja koepaloja ei saada otettua ilman, että se alkaisi vuotaa. Vanhoilla ihmisillä saattaa koepalojen otto onnistua ilman vuotoja.

Ja niistä ylimääräisistä, pitkin kiertoa tulevista vuodoistani lääkäri sanoi niin, että yleensä solumuutospotilailla vuotoja ei saada pysymään millään lääkityksellä pois. Se, että minulla on saatu vuodot pysymään kaksi kertaa pois Clomifenillä ja kaksi kertaa FSH-pistoksilla, ei tue lainkaan sitä teoriaa, että jostain solumuutoksista olisi kyse.

Helpottavaa. Ihana lääkäri. Hän selitti kaiken todella tarkasti ja ymmärsin hyvin, mitä hän ajoi takaa.

Papa-koe on otettu viimeksi pari vuotta sitten eli siihen voisin kuulemma mennä sellaiseen aikaan, kun vuotoja ei ole.

Homma jatkuu taas siis lapsettomuuspolilla.

Takkuista menoa ja jäsenien korjausta

En päässyt viime viikolla kolposkopiaan, koska kuukautiset olivat päällänsä. Se tarkoittaa sitä, että hoitojen suhteen tulee nyt vielä toinen taukokuukausi ja kolposkopiaan yritän huomenna uudelleen. Se on neljäs aika, joka minulle on varattu. Niin monta kertaa olen joutunut aikaa vaihtamaan, mutta ehkä nyt vihdoin saan sen pois alta. Tänään kp 10 kuukautiset on loppumaisillaan eli vieläkin vuotaa jotain. Omituista, miten tämä kroppa ei nyt toimi. Normaalisti kuukautiset kestävät sen 7 päivää.

Kaikki tuntuu kovin takkuiselta. En hoitojen alkaessa osannut ajatella, että eteen saattaa tulla kaikenlaisia tyhmiä esteitä. Aluksi ajattelin vaan, että tehdään nyt ne inseminaatiot pois alta. Inseminaatiohoidot alkoivat meillä marraskuussa 2013 ja nyt, kohta toukokuussa 2014 meille on tehty vain yksi inseminaatio.

Hoidot sinänsä jo stressaavat, mutta kyllä stressaa tämäkin, kun ei päästä nyt lainkaan asiaan. Ja pientä pelkoa aiheuttaa myös se, että alkaako kierto heittelehtimään, kuten nyt menneessä kierrossa. Silloin kyllä sitten hoitojen suunnittelu ja toteutuskin on astetta vaikeampaa.

Olen käynyt kaksi kertaa menneen kierron aikana jäsenkorjauksessa. Minulla on kuulemma lievä selkärangan skolioosi ja lantiokin vähän väärässä asennossa. Polvi ja nilkka ovat toisessa jalassa vähän vinksallaan ja se on aiheuttanut kropan kiertymisen, lantion epätasapainon, toispuoleiset niskakivut ja sellaista kaikkea. Vähän ehkä uskon jopa tuohon jäsenkorjaukseen ja on sitä kai ihan tieteellisesti tutittukin: 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalainen_j%C3%A4senkorjaus#cite_note-yle.fi-1

Jäsenkorjaaja, jolla olen käynyt on mies, mutta hän oli konsultoinut naispuolista kolleegaansa, joka on enemmän perehtynyt lapsettomuusasioihin. Ilmeisesti ihan oikeaan suuntaan ollaan menty, kun lantiokoriani on käsitelty. Tämä naispuolinen kolleega oli varoitellut seuraavista kuukautisista, että ne saattavat olla kivulaat ja koostumus voi olla erikoista. Minullahan kuukautiset myöhästyivät viikon, tulivat kivuttomina, mutta koostumukseltaan todella erikoisina. En tiedä vaikuttiko jäsenkorjaus niihin, mennyt lomamatka vai mikä, mutta koskaan kuuakutiset eivät ole tuolla tavalla myöhästelleet.

Tällaista tänne, pitkää odotusta nyt vain. Polilla alkaa kesätauko sitten taas parin kuukauden päästä. Toivottavasti edes yksi inseminaatio ehdittäisiin tehdä ennen sitä.

Kuukautiset ehkä

Kuukautiset alkoivat ehkä pe-la välisenä yönä ilman pienintäkään kramppia tai kipua. Viikon myöhässä. Vuoto on melkein mustaa, aika niukkaa ja kuivaa. Kuukautisiksi ne on kuitenkin pakko tulkita, kun ei mistään tiputtelustakaan omasta mielestäni ole kyse. Kierron pituudeksi tuli 34 päivää.

Onkohan kroppa mennyt ihan sekaisin noista hoidoista?

Huomenna aamulla olisi se kolposkopia ja aika huonolta näyttää, että siihen pääsisin, kun on nyt tätä vuotoa. Eipä varmaan auta, kuin siirtää sitä taas.

Kp 1

Kuukautiset alkoivat ja tosiaankin jo neljä päivää ennen lomaa, mikä on hieno juttu! Joskus sitä osaa olla iloinen kuukautisten alkamisesta. Tänään herätessäni, oli vähän sellaisia tuntemuksia, että kuukautiset saattaisivat alkaa illemmalla.

Lähdin aamulla ystävän kanssa lenkille ja ajattelin, että syön hyvin vasta lenkin jälkeen. Samalla voisin ottaa särkylääkkeet etukäteen, ennen kuukautiskipuja, etteivät kivut sitten pääse päälle, jolloin lääkkeillä ei olisi enää vaikutusta. Kivut alkoivat yllättäen jo lenkillä ja vuotokin samalla. Myöhästyin! En siis ehtinyt toteuttaa suunnitelmaani.

Särkylääkkeet heti kotiin päästyäni kurkusta alas ja nyt toivon parasta. Polttaa ja kovasti, toivottavasti en myöhästynyt liikaa.

Kylläpä pääsivät tällä kertaa yllättämään.

Oloja

Jaa jaa, että kivuliaat kuukautiset ja muut vaivat ei sitten riitä? Lisää vaan, tänne näin!

Nyt on dpo 15 ja luultavasti kp 1. Olin eilen tuttavien kyydillä kummipojan syntymäpäivillä. Ajomatkaa oli suuntaansa 3h. Olin varautunut siihen, että kuukautiset alkaa reissun aikana. Paluumatkalla, kun koti häämötti enää tunnin ajomatkan päässä, alkoi tehdä pahaa. Olo oli ihan hirveä. Yritin katsella koko ajan tien suuntaan, ettei tarvitsisi pyytää autoa pysähtymään. Nieleskelin oksennusta koko loppumatkan ja kotiin päästyäni olo helpotti.

Kuukautiskivut alkoivat samaan aikaan autossa oksettavan olon kanssa. Niihin otin sitten särkylääkkeen kotiin päästyäni ennen nukkumaanmenoa. Klo 3.30 heräsin taas oksettavaan oloon. Mikään asento ei auttanut ja klo 4.00 oli pakko nousta syömään viili. Olo helpotti ja uni tuli taas.

Aamulla ei niin tehnyt pahaa, vaikka ihan normaaliltakaan olo ei tuntunut. Söin aamupalan ja lähdin töihin. Töihin päästyäni oksetti taas. Ihan tosissani mietin kotiin lähtöä. Päätin juoda kuitenkin kahvin, vaikkei sitä mieli tehnytkään. Olo helpotti. Kuuksutiskipuja on taas, mutta vuoto on alkanut vähän huonosti. Tosin, kaksi viikkoa tässä on jo vuotoja ollut, mutta se tulva puuttuu edelleen.

Ja raskaana kun en ole, niin onko tämä pahoinvointi nyt sitten yksi uusi kuukautisoire lisää? Ei kiva.

Miten teillä muilla? Onko pahoinvointia kuukautisten alkaessa?

Järkyttynyt

No nyt oon mennyt pahoittamaan mieleni siitä, kuinka kuukautiset on tällä kertaa järkyttävän kivuliaat. En voinut ikimaailmassa kuvitellakaan mitään tällaista. On ihan lyöty olo. Tuntuu, että kohtu puhuu mulle; siitäs saat, kun moisilla piikeillä menit häiritsemään toimintaani.

En ole saanut nukutuksi. Kuukautiskivut on niin voimakkaat, että meinaa itku tulla. Tai tulikin jo. Olen kaksi yötä pyörinyt sängyssä, vaihtanut asentoa, hautonut kuumalla kauratyynyllä, syönyt M:n melkein koko varaston 600mg buranaa tyhjäksi ilman sen suurempaa vaikutusta kipuihin. Eilen yritin taktioida ja otin buranan vasta, kun menin sänkyyn. Ajattelin, että näin saisin nukkua yön rauhassa kivuilta ja aamuun asti. Toisin kävi. En edes pystynyt nukahtamaan kipujen takia.

Mistä nämä kamalat kivut nyt tulivat? Onhan mulla aina kuukautiskipuja ollut ja joskus ennenkin itku tullut niiden takia, mutta nyt totisesti tämä häiritsee normaalia elämää.

Kp 1 ?

Yleensä kierron päivä ykkösen tunnistamisessa ei liene vaikeuksia. Kuukautisvuoto alkaa ja kipuja tuntuu koko keskivartalon alueella. Mutta tietenkin nyt, kun pitäisi oikeasti tietää tarkalleen kp 1, olen aivan kateissa sen kanssa.

Mistä tietää, mikä on juuri THE kp 1, kun on jo kaksi viikkoa vuotanut ennen oletettua uuden kierron alkamispäivää? Jotain kipuja oli eilen ja kerran hulahti tuhrun lisäksi kirkkaanpunaista. Tänäänkin on jotain kipuja ja vähän tuli taas kirkkaanpunaista tuhrun lisäksi. Ovulaatiosta (tai mikä lie enää) on nyt 14 päivää.

Kaiken järjen mukaan kuukautisten pitäisi alkaa ihan tässä nyt, mutta enpä tiedä onko siitä olemattomasta 6mm limakalvosta enää mitään jäljellä, jotta vuodon voisi tunnistaa kuukautisvuodoksi?

Lääkäri kysyi minulta ultra-aikaa suunniteltaessa, että pystynkö tunnistamaan kp 1:sen tämän jatkuvan vuotelun vuoksi ja olin vaan, että 'Juu, KYLLÄ! Ei epäilystäkään!'. Mutta eipä ole tällaisia vuotoja ollutkaan hetkeen, enkä muistanut, kuinka vaikeaa sen tunnistaminen voi olla.

Se ensimmäinen piikki pitäisi pistää kp 3 tai kp 4.

Ähhh!

Olisi varmaan pitänyt mittailla aamuöämpöjä tässä ihan loppukierrosta. Ehkä huomenna kokeilen. Jotakuinkin tiedän, mitä mittarin pitäisi näyttää, jos ollaan jo uuden kierron puolella.