Ohjeita

Tiesin jo etukäteen, että tulee olemaan aika turha puhelu polille. Soitin siis siitä, että miksiköhön aukiolotukimuksen jälkeen on vuotanut jo viikon. Eivät siihen osanneet muuta sanoa, kuin:

'Seuraile tilannetta, kyllä se jossain kohtaa loppuu'

No tottakai seruailen, eihän sitä vuotoa voi olla huomaamattakaan. Ja kyllähän se viimeistään sitten (luultavasti) loppuu, kun seuraavat kuukautiset loppuu.

Eipä tässä muuta voi, kuin odotella.

Lugesteron

Laitoin ensimmäisen tänään aamulla, vaikka ovulaatiosta on vasta 1,5 vuorokautta. Vuotoa kun on jo nyt, tuntui aika turhalta edes aloittaa niitä. Voiko niillä muka saada pois jo alkanutta (jatkunutta) tiputteluvuotoa? Kauhean väsymysaallon ne aihettavat koko kuurin eli kahden viikon ajalle, joten sekin tässä vähän harmittaa jo valmiiksi, jos niitä ihan turhaan nyt käyttää.

Ja kyllä suuresti ihmettelen, että joka paikassa sanotaan minun olevan ihan terve, ettei minussa ole niinkuin mitään vikaa. Onko normaalia vuotaa 18 päivää putkeen ilman, että loppua näkyy? Tässä kuitenkin mennään jo kuukautisia kohti eli onko minulla seuraavaksi vuodonta aikaa kolmen viikon päästä, jolloin vuodot olisivat kestäneet yhteensä 39 päivää...

Vähän lisää tiputtelua

Kuukautisia edelsi 5 päivää tiputtelua. Kuukautiset kestivät 8 päivää. Kuukautisten loputtua seuraavana päivänä tehtiin aukiolotutkimus. Siitä aiheutui 4 päivän vuodot. Eilen ei vuotanut ja eiliselle osui myös ovulaatio. Tänään tiputtelu alkoi taas, en ehtinyt edes aloittaa lugesteronia vielä, kun se pitäisi aloittaa 3 päivää ovulaation jälkeen.

18 päivää vuotoja putkeen alkaa käymään hermoille ja lisää vain on näiden merkkien mukaan tiedossa. Nyt piti olla sitä vuodotonta aikaa.

Ovulaatio ehkäpä

Alavatsa on kivusta turta. Siltä puolelta, missä ultrassa näkyi se 14mm rakkula. Siitä on nyt noin 4-5 päivää. En keksi muuta syytä, kuin ovulaatio, joka pääsi yllättämään jo kp 13. Ajattelin selättää kivun hikoilemalla mökkisaunassa ja pulahtamalla tuonne veteen (talviturkki on vielä yllä).

SSG:n jälkivuoto

Sehän nyt olisikin ollut ylläri, jos minulle ei olisi tuosta SSG-tutkimuksesta tullut mitään vuotoja. Mutta mikähän tässä mahtaa olla normaalia? Tutkimus tehtiin perjantaina, ja nyt maanantaina vuotaa edelleen eli neljättä päivää siis. Miten teillä muilla, oliko jotain vuotoja aukiolotutkimusen jälkeen?

Jos tämä ei huomiseen menneessä lopu, soitan polille, sillä sinne on tiistaiaamuisin soittoaika.

SSG eli munatorvien aukiolotutkimus

Se on takana päin! Lähdin eilen jo 6.00 töihin, jotta pääsin kesken työpäivän polille. Jännitin aika paljon, sillä olin TIETENKIN lukenut etukäteen muiden kokemuksia. Ja osa niistä TIETENKIN oli ihan kamalia. Mitäpä google ei tietäisi :)

M tuli mukaan polin odotushuoneeseen, sillä pelkäsin kipuja ja huonoa oloa ilmaantuvaksi tutkimuksen jälkeen. Ajattelin, että jos en pääsekään omin voimin kotiin. Toki pelkäsin kipua myös itse tutkimusta ajatellen, mutta siihen en tukea tarvinnut, olihan kuitenkin lääkäri ja hoitaja paikalla.

Pääsin huoneeseen vähän myöhässä ja ryhdyttiin heti tuumasta toimeen. Olin ottanut 600mg buranaa tuntia ennen. Lääkäri teki ensin ultrauksen. Toisessa munasarjassa näkyi 14mm rakkula (kp 9), joka kertoi lähestyvästä ovulaatiosta ja toisessa yli 10 pientä, mikä ei lääkärin mukaan silti välttämättä tarkoita PCO:ta, kun kierto on kuitenkin säännöllinen. Kysyin samalla, olisiko alkukierron verikokeet syytä ottaa jossain vaiheessa ja lääkärin mukaan niitä ei enää tarvita. Kun kierto on säännöllinen ja ovulaatiokin lääkärin arvailujen mukaan tapahtuu, ei verikokeista olisi oikein mitään hyötyä. Ja kyllä ovulaatio minunkin käsityksen ja tuntemusten mukaan tapahtuu. Yhtenä todisteena on se kp 24 mitattu s-prog arvo 43.

Itse tutkimus oli aika kivulias. Olisin kestänyt kivun ehkä paremmin, jos tutkimuksen tarkka kesto olisi ollut tiedossa. Myöskin tieto siitä, että kipu ei tutkimuksen edetessä muutu enää pahemmaksi, olisi auttanut. Minulla sattui jo pelkkä katetrin laitto ja se kamalin kipu alkoi siitä, kun se jokin 'pallo'? täytettiin. Nesteen saivat virtaamaan, mutta ilma ei lähtenyt lainkaan liikkeelle niistä välineistä. Kuulemma vika oli laitteissa. Puristin täysillä sängyn laitoja ja hoitaja kyseli, että kestätkö vielä, kun ei tämä nyt oikein toimi. Kipu oli kyllä aika hirveä, mutta en halunnut keskeyttääkään tutkimusta enää. Lopulta ilmakin lähti liikkeelle ja molemmissa munatorvissa näkyi kuplia eli tutkimuksen perusteella auki ovat. Kipu hellitti saman tien, kun välineet otettiin kohdusta pois. Sain käskyn istua paikallani, etten pyörry, mutta ei minua kyllä pyörryttänyt.

Ennen lähtöäni puhuttiin vähän jatkosta. Mitään ei tapahtuisi ennen syksyä, sillä polilla alkaa kesätauko. Syksyllä voitaisiin sitten tutkia lisää, kun tiputtelun syytä ei siis edelleenkään tiedetä. Endometrioosia ei tässä kohtaa epäillä. Lääkäri sanoi, että voi kirjoittaa minulle kuitenkin reseptin clomifeniin, mutta en pääse kesän aikana seurantaultriin, joten jos päätän lääkkeitä kokeilla, on minun ehdottomasti käytävä omatoimisesti yksityisellä seurantaultrassa kp 10-12 paikkeilla. Niissä kun on se riski, että munarakkoilta kehittyy kaksi tai kolmekin. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä, kun ennen syksyä ei voida tutkia enempää ja tiedä sitten, että onko clomit edes oikea lääke minulle. Lääkärikään ei ihan vakuuttavalta vaikuttanut :)

Lugesteronia sain luvan ja käskynkin käyttää edelleen. Se tulisi aloittaa joskus kp 17-18 tai miten ovulaatio tulekaan eli sen jälkeen vasta.

Kotiin päästyämme olo oli aika väsynyt ja alavatsa jomotteli. Otin myöhemmin vielä toisen buranan, kun kivut yltyivät ja teki vähän pahaakin. Illaksi olo muuttui ihan normaaliksi, eikä vatsakaan enää sattunut.

Kaikki hyvin siis! Syksyä ja lisätutkimuksia odotellessa. Sitä ennen nautitaan silti kesästä kaikin tavoin. Tänään grillaillaan M:n ja minun veljieni kanssa. Aurinkoinen lauantai tulossa ja mielikin on sitä :)

Otteita opuksista

Olen selaillut kovasti näitä opuksia, joitan sain mukaani sieltä ensikäynniltä. Ajattelin kirjoittaa niistä muutamia juttuja teillekin.

Lapsettomuus on parin yhteinen ongelma. Joillekin toiminnalla reagoiminen voi auttaa saamaan takaisin tunteen oman elämänsä hallinnasta. Tiedon hakeminen, verkostoituminen ja aktiivisuus hoitoihin liittyvissä asioissa koetaan silloin tärkeänä. Toisten selviytymistä tukee se, että pari vetäytyy omaan rauhaansa.

Itse tunnistan itsessäni tuon tiedon hakemisen tärkäyden. On saatava tietää kaikki mahdollinen aiheesta, mikä ei sekään silti aina ole oikea tai paras vaihtoehto. Tieto niin sanotusti lisää tuskaa.

Mutta siihen tietoon nyt sitten:

Parien lapsettomuudesta noin 25% on naisesta johtuvaa, 25% miehestä johtuvaa ja 25% sekä naisesta että miehestä johtuvaa. Lopuissa 25% tapauksista syytä ei löydetä, jolloin puhutaan selittämättömästä lapsettomuudesta.

Meillä on tutkimukset niin alussa, ettei vielä voida mitään diagnoosia tehdä, mutta alustavien arvailujen mukaan vaikuttaisi siltä, että nämä minun vuotohäiriöt on kaiken takana.

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

-Munarakkulan kypsymishäiriöihin
-Munanjohdinvaurioihin
-Kohtuvikoihin
-Endometrioosiin

Mies on helppo tutkia, mutta naiseen kohdistuukin sitten moninkertainen määrä erilaisia tutkimuksia. Tutkimusten jälkeen valitaan sopivin hoitovaihtoehto avusteisista hoitomenetelmistä:

-OI eli ovulaation induktio
-IUI eli inseminaatio
-IVF eli koeputkihedelmöitys ja ICSI eli mikroinjektio
-Muut menetelmät

Tällaista tällä kertaa. Opusten anti on joten kuten sisäistetty. Nyt lähden lenkille.

Lapsettomuustutkimukset - ensikäynti

Minulla oli tosiaan maanantaina ensimmäinen käynti polilla. M:n ei vielä tässä kohtaa tarvinnut tulla mukaan. En oikein tiedä, mitä siitä käynnistä kirjoittaisin, sillä anti oli odotettua laihempi. Tosin, eihän sitä nyt yhden käynnin perusteella selvitetä vielä mitään, mutta odotukset oli silti korkealla. Näin jälkeenpäin ajateltuna käynti oli, kuin mikä tahansa gynekologikäynti. Lääkäri kyseli kuukautiskierron pituudesta, vuotohäiriöistä ja aiemmin otetuista verikokeista. Sen jälkeen tehtiin tavallinen sisätutkimus ja ultra. Niissä ei ilmeisesti poikkeavaa ilmennyt, koska lääkäri ei mitään maininnut.

Kerroin lääkärille myös oudosta paineentunteesta, joka minulla on vatsalla, navan vasemmalla puolella. Joskus nopeissa kiertoliikkeissä voi niillä kohdin tuntua kipuakin. Tämä samainen tunne on ollut siinä viimeiset 10 vuotta ja sitä on tutkittu milloin missäkin. Olen käynyt yleislääkärillä, sisätautilääkärillä vatsanalueen ultrassa, ja on tehty niin keliakia- kuin laktoositestitkin. Monen monta gynekologiakin olen 10 vuoden aikana tavannut. Syytä outoon tuntemukseen ei ole löytynyt ja siksipä olen tullut entistä vakuuttuuneemmaksi siitä, että sen aiheuttaa jokin, jota ei nähdä ultralla. Voisikohan endomterioosi olla näiden outojen tuntemusten ja vuotohäiriöiden takana?

Vuotohäiriöihin eli tiputteluvuotoon ennen jokaisia kuukautisia, kestoltaan 5-14 päivää, riippuen vähän siitä onko lääkitys mukana vai, olen saanut tähän mennessä seuraavia diagnooseja:

-Keltarauhasen vajaatoiminta
-Munarakkula kasvaa, mutta munasolu ei irtoakaan munasarjasta, vaan muodostuu kystaksi
-Kohdun limakalvo alkaa irrota reunoistaan liian aikaisin
-Endometrioosi

Että ei tässä nyt vieläkään olla päästy puusta pitkälle, vaikka vuosi, ellei melkein 10 vuotta on erinäisiä vaivoja tutkiskeltu. Polin lääkäri oli sitä mieltä, että endometrioosia ei ole, mutta jätti asian kuitenkin vähän avoimeksi. Jos sitä on, sitä on vatsakalvon pinnalla ja tämä kai voidaan tutkia sitten ainoastaan laparoskopiassa eli tähystysleikkauksessa, johon ei kovin heppoisin perustein lähetetä.

Lääkäri kertoi vielä tutkimusten jälkeen, että yleensä tiputteluvuodon syyksi ennen kuukautisia ajatellaan keltarauhasen vajaatoimintaa. Mutta, kun minulla se tiputteluvuoto alkaa pahimmissa kierroissa jo ovulaatiosta, niin se ei oikein sovi kuvaan.

Mutta tutkimukset jatkuu. Toivottavasti pian selviää enemmän. Kotiin sain vietäväksi seuraavanlaista luettavaa:

Aloitus

Aloittaminen on aina vaikeinta. Minulla on kuitenkin tarve kirjoittaa ja sen olen päättänyt nyt tehdä. Aihe on monelle varmasti melko tuntematon, kuten myös meille asianomaisille. Tahaton lapsettomuus. Kuulostaapa pahalta! Eihän tässä aikaa ole vielä kulunut, kuin hädin tuskin vuosi, mutta tuollainen leima on nyt lyöty otsaan. En halua tehdä tästä mörköä elämäämme ja toivonkin tämän kirjoittamisen pitävän tietyn avoimuuden matkassa mukana.

En koskaan ole kokenut ns. vauvakuumetta. E-pillerit jätin pois täysin muista syistä. Olin syönyt niitä pitkään ja kerran kuukautisten oletettuna alkamisjankohtana niitä ei kuulunutkaan. Paniikki. Kyllä ne sieltä lopulta tulivat, erikoisen niukkoina ja se avasi silmiä. Olisiko keholle hyvä antaa aikaa toipua keinotekoisista hormoneista ennen lapsihaaveita? Lopetin e-pillerit. Vauvakuummetta ei edelleenkään kuulunut, mutta kierto meni sekaisin heti e-pillereiden lopetuksen jälkeen ja vuotohäiriöt pelästyttivät tayttäen kuukaudet toistensa perään. Pelko siitä, ettei lapsia tulisikaan, nosti päätään. Kovin väärässä en ollut. Gynekologilla on tullut viimeisen vuoden aikana ravattua kyllästymiseen asti. Apua vuotohäiriöihin en tähän mennessä ole saanut, eikä niiden syykään ole selvinnyt. Viimeisen käynnin tuloksena saimme lähetteen tutkimuksiin Satakunnan keskussairaalaan Naistentautien poliklinikalle.

Minua on tutkittu gynekologien toimesta jo jonkin verran. Verikokeita on otettu, mutta viralliset tutkimukset alkoivat tästä päivästä, kun kävin polilla ensikäynnillä. Mies on myös tutkittu, hänestä ei löytynyt vikaa.

Omasta lapsuudesta on jäänyt erityisen hyvin mieleen yksi lastenlaulu. Siitä sain idean myös blogini nimeksi. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa tämä laulu raikaa meillä ja joku iloinen tanssii sen tahdissa:

Korpikuusen kannon alla on Mörri-möykyn kolo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.
Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,:
Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla.
:,: Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. :,:
Tiu tau tiu tau.....
Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin
:,: pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin :,:
Tiu tau tiu tau.....
Vaan eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa,
:,: eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta. :,:
Tiu tau tiu tau...

Läheiset, ystävät ja kaikki muutkin, tervetuloa mukaan!


Suvi