No tehdäänkö se laparoskopia?

No, ei tehdä. Eikä myöskään aloiteta e-pillereitä vaan odotellaan kuukautisia ja sitten aloitetaan 2. inseminaation pistokset.

Kun munasarjojen endometrioosia ei ole, eikä myöskään röpelöisyyttä sisätutkimuksessa, niin mistään vakavasta ei voi olla kyse. Tähystystä ei siksi kai kannata tehdä. Vatsaontelossa voi olla jotain, mutta sen ei pitäisi haitata mitään. Siellä voi olla endometrioosia tai kiinnikkeitä, mutta ne sitten vaan on siellä.

Vuotoa oli taas tullut ja sitä tuli sisätukimuksessakin. Lääkäri miettii vielä, että pitäisikö tehdä toinen kolposkopia, kun kohdunsuu tuntuu reagoivan hormonitasojen muutoksiin. Kuitenkaan, se ei vaikuta millään tavalla näihin lapsettomuusasioihin, mutta voisi auttaa vuotoihin. Ehkä. Arvailua kaikki.

Puhuttiin myös siitä paineentunteesta. Lääkäri ehdotti viljojen vähentämistä tai gluteenittomuutta. Kerroin, että olen niitä jo kokeillut ja gluteenittomalla olen ollut lokakuun lopusta lähtien. Sitten hän ehdotti Agioguria tai Movicolia. Kokeiltu on nekin. Sain syksyllä työterveyslääkäriltä.

Kun ei vaan löydy mitään selitystä näihin vasemman puolen vatsavaivoihin, eikä näihin tiputteluvuotoihin ja laparoskopiaakaan ei tehdä, niin lienee paras luovuttaa tämän asian suhteen.

Hermoromahdus

Kärsivällisyys näiden vuotojen ja outojen vatsatuntemusten kanssa tuli tiensä päähän, kun sain joulun aikaan vähän lomailla ja lepäillä. Jätin eilen soittopyynnön yhdelle polin kolmesta lääkäristä, joka on minua tutkinut. Tämä lääkäri on ottanut vuotohäiriöni tosissaan ja hänen ansiostaan olen käynyt koloposkopiassa, kohdun limakalvonäytteenotossa sekä ylimääräisissä kilpirauhaskokeissa.

Tänään hän soitti. Sain pienimuotoisen hermoromahduksen ja johan irtosi ylimääräinen aika ensi viikolle.

Kerroin epäilykseni seuraavan inseminaation kannattavuudesta sekä seuraavista lisääntyneistä oireista:

-Tumma vuoto alkaa nykyään jo ovulaatiosta (ennen Clomi-kuureja tilanne oli parempi)
-Häiritsevä paineentunne vasemmalla alavatsalla vaivaa mieltä jatkuvasti
-Vuonna 2001 kävin ensimmäisen kerran ko. vaivaa valittelemassa yksityiselle gynekologille
-600mg burana ei tuntunut auttavan viimeisimpiin kuukautiskipuihin
-Muitakin ylimääräisiä kipuja tuntuu ajoittain vasemmalla puolella vatsaa (oikealla ei koskaan)

Puhuttiin muutama sana laparoskopiasta minun aloitteestani. Leikkaus on aina leikkaus ja siinä on omat riskinsä, mutta jos perusteita löytyy, voidaan siihen laittaa. Jonotkaan ei ole kummoiset.

Nyt tuntuu taas siltä, ettei näitä kummallisia oireita sivuuteta, vaan asia nostetaan uudelleen pöydälle.

Siihen tulokseen olen tullut, että hoitoa pitää itse vaatia, ei sitä muuten tule, kuin ehkä liukuhihnatyönä. Ja voi olla etten koskaan saa selitystä näille kummallisille vaivoille, mutta silloin voin todeta, että olenpahan ainakin yrittänyt.

P.S. Mahdollisten tulevien hermoromahdusten ehkäisemiseksi päätin aloittaa tänä vuonna uuden harrastuksen. Menen joogan alkeiskurssille ja musta tulee ehkä viileä, kuin viilipytty.

(Kuva Googlen kuvahausta)

Dpo 15

Nyt on sitten ovulaatiosta jo 15 päivää ja inseminaatiosta 14 päivää. Aamulla jouduin taas kohtaamaan negatiivisen testin, jotta uskalsin lopettaa tukilääkityksen.

Joulutauon vuoksi tässä ei nyt tapahdu hoitojen suhteen seuraavassa kierrossa mitään. Voinen siis odottaa kolmen viikon vuotoja taas.

Ihan tammikuun lopussa olisi mahdollisuus ehkä toiseen inseminaatioon ja laskeskelin, että silloin meneillään olevan kierron puoliväli osuu sitten viikonlopulle, jolloin julkisella puolella ei tapahdu mitään. Niinpä tietysti.

Tyhjiä

Tein eilen illalla taas testin. Dpo 13 (inssistä 12 päivää) se näytti edelleen yhtä tyhjää, kuin viikonloppunakin. Nyt siinä olisi kyllä jo pitänyt näkyä jotain. Teen varmistustestin vielä huomenna dpo 15 ja lopetan lugesteronit näiden tietojen valossa tähän iltaan. Migreenimäinen otsasärky on vaivannut maantaista asti. Normaalikierrossa tänään olisi alkanut kuukautiset. Nyt kun lugesteronilla pidetään vuoto väkisin pois, aiheuttaa se varmaan tätä inhottavaa päänsärkyä.

Harmitus tuloksesta taisi tulla jo viikonloppuna, nyt jäljellä on ihmetys. Miksi ihmeessä se ei onnistu?

Iltalehdestä luin, että Julia Robertsin huhutaan odottavan neljättä lastaan 46-vuoden iässä. Sama lehti kertoi, että Minna Tervamäki on saanut ensimmäisen lapsensa 45-vuotiaana tämän viikon maanantaina jäätyään vuosi sitten Kansallisbaletista eläkkeelle.

On kai tässä vielä itselläkin hyvin aikaa..?

Dpo 11 (kp 26)

Inseminaatiosta 11 päivää, ovulaatiosta 12 päivää. Mitään oireita ei ole ilmaantunut, on sellainen ihan kevyt olo. Epäilen, että lugesteronit pitää kaiken maailman kuukautisjomotukset poissa.

Tässä tämä kierto kuvan muodossa:

Tuosta saa ehkä ihan hyvä kuvan siitä, mitä troppia on otettu missäkin kierron vaiheessa.

X = Antibiootti
FS = Gonal-F (Follikkelia stimuloiva hormoni)
# = Follikkeliultra / poliklinikkakäynti
+ = Positiivinen ovulaatiotesti
H = Pregnyl (Koriongonadotropiini (hCG), munasolun irroitukseen)
I = Inseminaatio
P = Lugesteron (Progesteroni-tukilääkitys)

Dpo 9 (kp 24)

Hei hiljaisuudesta! En ole keksinyt, mitä kirjoittaisin tänne, mutta kirjoitetaan vaikka siitä, mitä ei ole.

Oireita. Ei niin minkäänlaisia.

Pregnylistä on jo 11 päivää ja halusin tehdä varmistustestin, ettei se vaan enää näkyisi raskaustestissä. No ei näkynyt. Seuraava huoli: ovulaatiosta on jo 10 päivää. Olisiko testissä pitänyt näkyä jo jotain?

Inseminaatiosta laskettuna on dpo 9, mutta kun sen ajoitus meni vähän pieleen, on ovulaatiosta oikeasti siis jo kauemman aikaa.

Melkein arvaan jo tuloksen.

1. Inseminaatio (kp 15)

Meidän ensimmäinen inseminaatio on oli eilen ja kaikki meni hyvin. Nyt jälkikäteen ajateltuna itse inseminaatio oli kaikista helpoin juttu koko tässä hoidossa. Väsähdin silti toimenpiteen jälkeen niin kovin, etten jaksanut koko iltana tulla kirjoittelemaan. Ehkä kaikki stressi purkaantui ja nukuinkin yli kahden tunnin päiväunet töiden jälkeen.

Aamulla lähdettiin klo 7.00 piemässä ja myrskyisässä säässä kiikuttamaan näytepurkkia sairaalan labraan molempien nukuttua ankean lyhyet yöunet. Lähdin mukaan, ettei M:n tarvinnut haahuilla purkin kanssa tuohon aikaan siellä ja etsiä oikeaa paikkaa. Siitä sitten takaisin kotiin aamupalalle ja taas takaisin sairaalalle. Kauhea pissähätä oli, kun inseminaatioon piti mennä rakko täynnä. Vähän taisi jännittää, kun lähdin todellakin hyvissä ajoin ja olin odotushuoneessa jo 8.40, vaikka klo 9.00 pyydettiin tulemaan. Pääsin huoneeseen 9.15.

Kerroin lääkärille keskiviikon (kp 14) ovulaatiotuntemuksista ja hän oli sitä mieltä, ettei ajoitus välttämättä ole liian myöhään. Itselle ei kyllä jäänyt kovin varma olo tuosta. Inseminaatio tehtiin ja se oli puolessa minuutissa ohi. En tuntenut mitään. Lääkäri sanoi laitettuaan välineet paikoilleen, että tämän enempää ei satu ja olin aivan ihmeissäni, kun en tuntenut mitään :o Kipua olin kuitenkin pelännyt aukiolotutkimuksen ja kohdun limakalvonäytteen kokemusten perusteella.

Lääkäri sanoi lopuksi, että inseminaatiot eivät ole kovin tehokasta lapsettomuuden hoitoa, joten ei kannata kauheasti pettyä, jos tämä ei tuota tulosta. Kuitenkin hoito kannattaa uusia vielä kolme kertaa, koska saatiin hyvä munarakkula kasvamaan ja siittiöiden pesutuloskin oli todella hyvä. Eli kaikki meni juuri, kuten pitikin lukuunottamatta sitä pientä tärkeää juttua eli ajoitusta.

Lugesteronit aloitin heti eilen illalla ja niitä käytän kaksi viikkoa kaksi kertaa päivässä testiin asti.

Se, mikä jäi harmittaamaan oli, kun ei ultrattu enää inseminaation yhteydessä. En tajunnut siinä hätäisen käynnin yhteydessä sellaista pyytääkään, kun kaikki tapahtui niin nopeasti. Olisin halunnut kyllä nähdä munarakkulan tilanteen eli oliko se puhjennut ja mikä oli limakalvon paksuus inseminaatiohetkellä. Tuo kaikki jäi nyt arvoitukseksi.

Lähes kaksi viikkoa vaivannut päänsärky loppui muuten ovulaatiotuntemusten kanssa samaan aikaan. Jei!

Ovulaatio ja väärä päivä!

No niin! Kävi juuri, kuten pelkäsinkin. Ovulaatiokivut alkoivat tänään töissä ja ovat tällä hetkellä pahimmillaan. Hyvä, kun pääsen kävelemään. Ei toivoakaan lenkille lähtemisestä. Tuttu kipu, olen täysin varma, että ovulaatio on käsillä. Ja näyttihän se ovulaatiotestikin vahvoja viivoja eilen.

Ja se inseminaatio on vasta huomenna.

Meneekö tässä nyt ajoitus ihan mönkään?

Pregnyl (kp 13)

Pregnyl saatu onnistuneesti ihon alle! Laitoin senkin itse ja ei ollut niin kamalaa, kuin olin ajatellut. Itseasiassa ne alkuvalmistelut, aineiden sekoittelut ja ilmakuplat siinä nesteessä aiheuttivat enemmän jännitystä, kuin se itse pistäminen. Neulaa joutui kyllä painamaan kovemmin ihon läpi ja sitä lääkenestettäkin oli huimasti enemmän, kuin Gonalin kerta-annoksessa. Neste tuntui vähän ikävältä liuetessaan ihon alle. Verta tuli pistoskohdasta vähän, ja myöskin sormesta, jonka onnistuin telomaan avatessani toista lasiampulleista.

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. En olisi ikinä uskonut, että tuosta vaan pistelen piikkejä masuuni.

Tein muuten ovulaatiotestin ennen Pregnylin pistämistä ja tuli vahva viiva. Ei, ei, ei! Se ei saisi nyt vielä huomenna tulla!

Päätä särkee edelleen julmetusti.

Haittavaikutuksia

Ei johtunut päänsärky antibioottikuurista, vaan se on tuo Gonal, joka sitä pitää yllä. Päänsärky on tosiaan jatkunut siitä asti, kun pistin ensimmäisen annoksen 1,5 viikkoa sitten.

Särky on piinaavaa. Otsaa särkee, silmiä särkee ja tekisi mieli olla makuuasennossa silmät kiinni. Keskittyminen on vaikeaa, kun tuo särky vie kaiken huomion. Päänsisältö tuntuu puurolta.

Olen eilen laittanut viimeisen annoksen, joten toivottavasti huomenna särky alkaa helpottaa.

Kamala sivuvaikutus. Tällainen jatkuva pään kivistys väsyttääkin niin vietävästi.

2. follikkeliultra (kp 12)

Minulla oli aamulla 2. follikkeliultra. Edelleen vasemmassa munasarjassa näkyi kaksi follikkelia. Toinen oli kooltaan 18,5mm ja toinen oli kyllästynyt koko touhuun ja lysähtänyt vähän kasaan. Eli siihen nyt luotetaan, että tuo yksi isoin kasvaa vielä tämän illan Gonal-f pistoksesta pari milliä. Huomenna illalla laitan irroituspiikin eli Pregnylin. Limakalvo oli rakenteeltaan hyvä ja kasvanut myös perjantaista. Nyt se oli 7,5mm. Saisi kasvaa vielä jokusen millin tässä kolmen päivän aikana.

Inseminaatio varattiin torstaille. Olen ymmärtänyt, että Pregnylistä seuraavana päivänä on yleensä inseminaatio, mutta meillä se on vasta sitä seuraavana päivänä. Miten teillä muilla on ollut?

Vähän jännittää se Pregnylin pistäminen. Aineet, kun pitää itse sekoitella ja neulakin on isompi kuin Gonal-f:n :/

1. follikkeliultra (kp 9)

Ensimmäisestä ultrasta otiuduttu. Oikea munasarja lepäili tässä kierrossa ja vasemmassa oli kaksi johtofollikkelia. Olen helpottunut, ettei niitä löytynyt liikaa. Viuh! Kaksi on ihan hyvä määrä, hoitoa voidaan jatkaa. Nyt on kp 9 ja toisen follikkelin koko oli 12,5mm ja toinen oli jotain 11,5mm. Limakalvo oli vasta 5mm eli aika ohut vielä. Toivottavasti se siitä paksuuntuu.

Viikonlopun ajan jatkan Gonal-F pistoksia ja maanataina menen käymään 2. follikkeliultrassa. Silloin katsotaan, että follikkelit ja limakalvo ovat kasvaneet odotetusti ja varataan sitten aika inseminaatioon.

Maanantaille oli kaksi aikaa saatavilla ja molemmat oli pahimmat mahdolliset työni kannalta. No, eipä voi mitään. Nämä asiat menevät nyt edelle.

Sain tänään tulokset myös kilpirauhaskokeista. TSH oli 2,5 ja T4V 13. Arvot kuulemma ok. Mitä teillä muilla on ollut kilpirauhasarvot?

Kohdun limakalvonäytteen tuloksetkin oli tulleet. Kaikki näytti normaalilta.

Aha.

Ei taaskaan selitystä vuotoihin.

Tänään laitan viimeisen annoksen sitä antibioottia, mitä sain viime käynnillä. Pääsee ehkä sitten näistä viikon jatkuneista päänsäryistä eroon.

Sellaista tänne, maanantaina lisää kuulumisia.

Hyvää viikonloppua kaikille <3 Ja vau, yli 20 000 käyntiä blogissani. Iso kiitos kaikille lukijoille ja tsemppareille <3

Mielessä

Huomenna sinne menen follikkeliultraan. Sanotaanko sitä muuten sellaiseksi? Kuulen samalla myös kohdusta otettujen näytteiden tulokset sekä saan tietää varmaan kilpirauhaskokeidenkin arvot.

Mielessä tuleva käynti on ollut ainakin unessa. Näin viime yönä unta, että minulle oli aika varattuna klo 17.00 ja 16.45 huomasin oleskelevani kotona kaikessa rauhassa, ilman minkäänlaista kiirettä. Ja kaiken lisäksi säärikarvat ajamatta! No, kiirehän siinä tuli, kun piti ne säärikarvatkin vielä ajaa. Lopulta pääsin sairaalalle 17.15, jolloin muistin, että aikani olikin ollut jo 9.30 aamulla. Olin siis mokannut kaiken omaa huolimattomuuttani.

Olen yrittänyt pitää mielen rauhallisena ja stressin taka-alalla. Se on tainnut toimia ilmeisen hyvin, kun stressi unessa kohdistui niinkin tärkeisiin asioihin, kuin säärikarvoihin. Ihan kuin niitä polin tätejä nyt niin kiinnostaisi onko potilailla vähän säärikarvoja vai ei :)

Jospa sitä vaan yrittäisi nukkua ensi yön rauhassa ja luottaa siihen, että sitä onnistuu hoitamaan itsensä paikalle oikeaan aikaan. Oli niitä säärikarvoja tai ei.

Piikki pistetty viitenä iltana vatsaan. Huomenna nähdään tulos.

Ihan itte

Joo ihan itte pistin ensimmäisen Gonal-F annoksen, M tiukasti vieressä, nenä noin sentin päässä neulasta. Ei sattunut yhtään.

Kauhean hitaasti tuntui lukema siinä pistoskynässä nollaantuvan ja jäi vähän epäilevä olo, että menikö sinne ihon alle edes mitään? No, kyllä kai.

Perjantaita tässä nyt sitten odotellessa, silloin on ensimmäinen ultra. Siihen mennessä ehdin pistämään viisi annosta.

Kaikella todennäköisyydellä ainakin yhden johtofollikkelin siellä luulisi silloin olevan. Kunpa niitä ei vaan olisi liikaa.

Kp 1 ?

Yleensä kierron päivä ykkösen tunnistamisessa ei liene vaikeuksia. Kuukautisvuoto alkaa ja kipuja tuntuu koko keskivartalon alueella. Mutta tietenkin nyt, kun pitäisi oikeasti tietää tarkalleen kp 1, olen aivan kateissa sen kanssa.

Mistä tietää, mikä on juuri THE kp 1, kun on jo kaksi viikkoa vuotanut ennen oletettua uuden kierron alkamispäivää? Jotain kipuja oli eilen ja kerran hulahti tuhrun lisäksi kirkkaanpunaista. Tänäänkin on jotain kipuja ja vähän tuli taas kirkkaanpunaista tuhrun lisäksi. Ovulaatiosta (tai mikä lie enää) on nyt 14 päivää.

Kaiken järjen mukaan kuukautisten pitäisi alkaa ihan tässä nyt, mutta enpä tiedä onko siitä olemattomasta 6mm limakalvosta enää mitään jäljellä, jotta vuodon voisi tunnistaa kuukautisvuodoksi?

Lääkäri kysyi minulta ultra-aikaa suunniteltaessa, että pystynkö tunnistamaan kp 1:sen tämän jatkuvan vuotelun vuoksi ja olin vaan, että 'Juu, KYLLÄ! Ei epäilystäkään!'. Mutta eipä ole tällaisia vuotoja ollutkaan hetkeen, enkä muistanut, kuinka vaikeaa sen tunnistaminen voi olla.

Se ensimmäinen piikki pitäisi pistää kp 3 tai kp 4.

Ähhh!

Olisi varmaan pitänyt mittailla aamuöämpöjä tässä ihan loppukierrosta. Ehkä huomenna kokeilen. Jotakuinkin tiedän, mitä mittarin pitäisi näyttää, jos ollaan jo uuden kierron puolella.