Blastokystaviljely

Kun meillä alkioita saatiin 11 kappaletta, oli klinikan laboratorion henkilökunta päättänyt, että tehdään pidempi viljely eli blastokystaviljely. Toki nuo 11 olisi voinut pakastaa jo maanantaina, mutta pitkällä viljelyllä saadaan karsittua heikommat pois eli hyvässä tapauksessa voidaan säästyä turhilta alkionsiirroilta kohtuun (olettaen, että mulla ei olisi sitä limakalvo-ongelmaa).

Yleensä hedelmöitynyt munasolu siirretään takaisin kohtuun nelisoluvaiheessa (kahden vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä) tai kahdeksansoluvaiheessa (kolmen vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä). Vaihtoehtoisessa menetelmässä alkiota kasvatetaan päivään viisi saakka viljelymaljalla. Tällöin alkiot ovat usein saavuttaneet ns. blastokystavaiheen (yli 100 solua). Menetelmän etuna on se, että pystytään paremmin valitsemaan se alkio, jolla on parhaat mahdollisuudet kiinnittyä kohtuonteloon. Haittana on, että joskus hedelmöityneet munasolut eivät jakaudukaan toivotulla tavalla eikä ylipäätänsä päästä alkionsiirtoon.

Alkioiden kasvattaminen laboratoriossa on aina vaikeampaa ja riskialttiimpaa, eivätkä siitä selviä kaikki alkiot, vaikka kohdussa ne voisivat selvitäkin. Kato pitkässä viljelyssä on siis suuri. Alkioista keskimäärin kolmasosa kehittyy blastokystavaiheeseen, mutta laboratorio-olosuhteissa määrä saattaa olla pienempikin.

Kyselin tänään väliaikatietoja taas labrasta ja 4 alkiota on tipahtanut matkasta. 1 oli ihan alkuun ollut jo hidas. Tilanne nyt siis se, että 2 blastokystaa on pakastettu ja 5 on vielä seurannassa.

Jos tilastoja katsoo, niin niiden mukaan meidän kuuluisi alkiomäärän perusteella saada yhteensä 3-4 blastokystaa pakkaseen. Ehkä noista 5:stä löytyy vielä 1-2 hyvää!?!

En tiennytkään, että pitkässä viljelyssä kato on noin suuri ja vain kolmaosa pääsee blastokystavaiheeseen.

Ihan outoa, että meillä on siellä kaksi alkiota, joissa on 100 solua! Niissä, kun oli aluksi 2 solua!