Näin toipuessa on tullut tarve saada tietää lisää. Ei sitä oikein sairaalassa pienessä tokkurassa osannut kysyä lääkäriltä mitään. Ehkä soittelen ensi viikolla vielä polille ja kyselen sieltä mielipidettä siihen, että kannattaako tässä nyt e-pillerit tai minipillerit ottaa vähäksi aikaa käyttöön? Vai kannattaako olla ilman ja odotella syksyn hoitoja?
Toipuminen on kaikkiaan sujunut hyvin. Särkylääkkeistä pääsin miltei heti eroon ja joka aamu herätessä on aina vain edellistä aamua parempi olo. Sängystä nousu sujuu ketterämmin, kävely nopeammin ja jaksaminenkin paranee päivä päivältä. Vatsan toiminnan kanssa on ollut ongelmia, mutta kyllä sekin parempaan päin menee koko ajan. Turvotus on laskenut ja leikkaushaavojen ympärille on tullut mustelmia. Vatsa on alkanut kutista leikkaushaavojen alueelta eli kai sekin on merkki paranemisesta? Hartia-ja kylkipistoksia oli vain pari päivää leikkauksen jälkeen, mutta ne eivät tuntuneet mitenkään kamalilta, sillä minulla on niitä muutenkin aina loppukierrosta.
Perjantaina kävin ostamassa itselleni palkinnoksi kasan vaatteita:
Ajattelin, että ainakin tuo maxihame on nyt käytännöllinen, koska housuja en pysty vielä pitämään. Mennään siis sillä ensi viikko töissä :)
Olen tässä hirveästi miettinyt sitä, miksi en vieläkin painokkaammin vaatinut päästä leikkaukseen aiemmin. M sanoi, että varmaan siksi, kun kyllähän sitä jollain tasolla haluaa luottaa ja uskoa lääkäreiden sanaan. Ja niin se kai on. Kaikki sanoivat minun olevan terve ja useat lääkärit toitottivat sitä, että endometrioosia se ei ainakaan ole, kun en potkaise heitä päähän sisätutkimusta tehdessä. Ja että endometrioosissa ei ole ihan sellaisia vuotoja, kuin minulla ja kun ultrakin on ihan puhdas. Ja että endometrioosissa on yleensä PAHOJA kipuja.
Niin, mitkä sitten on PAHOJA kipuja? Onko se normaalia, että pelkää kuukautisia ja ne tuntuvat välillä urheilusuoritukselta? Tai onko se normaalia, että kuukautisten loputtua on helpottunut, että seuraavat tulevat vasta kuukauden päästä? Onko normaalia ajatella kuukautisia niin paljon?
Kun oireet tulevat pikkuhiljaa, niihin tottuu. Kaikenlaisiin kipuihin ja tuntemuksiin tottuu. Kaikkea alkaa pitää normaalina. Ja kun lääkäritkin sanovat kaiken olevan ihan normaalia. Sitä alkaa pitää normaalina jopa sitä, että vuotaa 3 viikkoa kuukaudesta tai sitä, että lapsen saaminen on vaikeaa tai sitä, että kuukautiset on kamala koettelemus. Tai sitä, että vatsassa tuntuu kauhea möykky. Onhan se tuntunut siinä jo 13 vuotta.
Blogisisko Peikkis kirjoitti endometrioosidiagnoosin saatuaan:
Mistä sitä tietää mikä on normaalia ja mikä ei oo. Ja kun pelkää lääkäreitä, niin sitä pitää normaalina sitäkin, jos käsivarsi tipahtaa matkasta.
Niinpä niin!
Mä oon aika samoissa aatoksissa ollu, jotenkin noihin kipuihin on tottunu...miehelle yks päivä juttelin et onpa kiva ku ei tarvii niin paljon särkylääkkeitä syödä, vastaus oli "etkö sä huomaa et kuukaus sitten ostettu panadol-purkki on jo lähes tyhjä ja litalginiakin napsit päivittäin?" Mä en siis enää tajua syöväni noita nappeja :(
VastaaPoistaJa tosiaan tää lapsettomuus on se normaali olotila, epäilen että jos raskaaksi tulen tuskin uskon koko hommaa enneku se ipana saadaan ulos musta. Ja se ettei enää oikein usko sellaista mahdollisuutta edes olevan että tää kroppa täsät sikiäis...koska se olis epänormaalia.
Sulla on kyllä suuria noi särkylääkemäärät :( En taida tietää mitään tuosta, miltä tuollainen tuntuu :( Itse olen syönyt lääkkeitä vain kuukautisten aikaan ja muutaman kerran joutunut ottamaan ovulaation aikaan, kun en jaksanut sitä, että kävelykin sattui.
PoistaJoo, tää homma nyt on jokseenkin räjähtäny käsiin...no katotaan mitä ultrassa keksivät.
VastaaPoistaKyllä jotain pitäis keksiä. Ei tuollaista pitäis joutua kärsimään :(
PoistaTeen töitä lapsettomuuspkl:llä. Yleensä ei välttämättä kannata aloittaa pillereitä tms. IVF-jonossa, jos endometrioosin vuoksi ole välttämätöntä sinun oireilun kannalta.
VastaaPoistaVälillä olen huomannut käyvän myös niin, että pari ei tarvitsekaan sitten koko hoitoa, kun luonto on hoitanut asiat kuntoon välillä.
Toivon tsemppiä teille!
Voi että, ISO kiitos vastauksesta <3 Ehkä tosiaan voisi olla hyvä katsoa ainakin muutama kierto, että miten käy mm. tiputteluvuotojen.
Poistalääkäreitä pelkään vieläkin, ehkä se on se oma avuttomuuden tunne siinä, mitä eniten kammoksun.
VastaaPoistaEndometrioomadiagnoosin jälkeen nämä alamahan tuntemukset ovat saaneet aivan uuden näkövinkkelin. Ennen ajattelin ovulaatioaikana, että tuntuu kipeältä - onpa hyvä, jotain tapahtuu. No nyt kipua paikallistaa tarkemmin ja joo.. siellä se on kuukaudesta toiseen aina samassa paikkaa. Aina samanlaisena. Olen ruvennut vihaamaan omaa kehoani tämän kaiken keskellä. Luulen että mun endoni on jossain peräsuolen tietämillä, koska aina ennen ulostehommia tuntuu ikävä kipuileva muljutus, kun suolessa liikkuu jotain. Ja tärähtelykipuihin olen myös alkanut kiinnittämään huomiota. Menkathan on aina kipeät.. mutta kolme päivää panadolia aamulla, päivällä ja illalla - niillä selviää.
Nyt kun olen seurannut sun tarinaa tässä, niin on alkanut tuntua, että pitääkö munkin nyt ruveta vaatimaan jotain hoitoa tohon kipuiluun. Usko lapsen saantiin on jo vaan niin nollassa, että tuntuu Ihan samalta hoidetaanko enää mitään vai ei. Paskat solut muutenkin. Sellainen itsensä laiminlyönnin fiiliskin tässä vähän on. Mutta kai se pitäs itsestään tykätä sen verran, että hoitaisi viat kuntoon. Ihan niinku sä. Mun pitäs ottaa susta mallia. =)
Toivottavasti sun ongelmat jää nyt tuohon roskikseen heitettyyn endoon. Ja tuleva ivf viimeistään toimisi. Se kun yleensä toimii aika monilla.
Itse oon ajatellut mm. ovulaatiosta, kuten sinäkin. Luulin joskus, että se on hyvä asia, kun sattuu. Kunnon ovulaatio -> kunnon kipu...ei se niin mene. Ovulaation ei oikeastaan kai kuuluisi tuntua.
PoistaKyllä mäkin pitkään suljin silmät kaikilta oireilta. Tai sitten en vaan osannut yhdistää kaikkia yhteen. Tärinäkipua aion mullakin ja lenkillä tulee oikeaan olkapäähän hartiapistos. Loppukierrosta en oikein pysty käymään lenkillä, kun vatsassa on tukala olo.
Kyllä mä oon sitä mieltä, että tuo tähystys on pienin paha tämän kaiken keskellä. Jos vaan lääkärit arvioivat sun tilanteen niin, että laparoskopiasta voisi olla hyötyä, niin ota se vastaan! Tästä toipuu nopeasti. Oot sen kaiken hoidon arvoinen <3
Tsemppiä Suvi kovasti! <3 En tiedä onko helpottavaa saada diagnoosi; toisaalta se selittää monia juttuja ja on siksi helpottavaa, toisaalta tieto lisää tuskaa ja aiheuttaa huolestuneisuutta.. monimutkaista... Yritän luoda lohtua tällä tiellä; sukulaiseni kärsi erittäin vaikeasta endometrioosista, joka aiheutti hänelle ja miehellensä lapsettomuutta. Endoa oli joka puolella, kasvanut mm. virtsarakon läpi jne. He saivat kuitenkin ivf-hoidolla lapsen ja kaikki meni todella hyvin. Eräs tuttava puolestaan kärsi myös, kävi jopa menkkatuskien käydessä niin suureksi saamassa aina kipupiikin päivystyksestä, joten kivut oli kovat, mutta on saanut hoidoilla jopa kolme lasta ja kaikki on mennyt erittäin hyvin heilläkin. Nämä ovat tosi rohkaisevia esimerkkejä mielestäni.
VastaaPoistaItsellänikin mitä ilmeisimmin tuo sama vitsaus taitaa olla, oireet on sen mukaiset ja gynekin on tällaista arvailua tehnyt, joskaan minulle ei koskaan ole tehty laparoskopiaa, joka antaisi ihan varman diagnoosin. Kuukautiskivut on aina olleet järkyttävän kovat, paitsi e-pillereitä käyttäessä. Jo teininä muistan tulleeni koulusta välillä kotiin kesken päivän. Nykyään kyllä olen työkykyinen, mutta vain ainoastaan tuhdisti lääkittynä. Jos kipulääkkeitä ei olisi, kuolisin varmaan tuskiin. Olen onnekas siinä että minulla ei ole kipuja eikä vuotoja muulloin kuin kuukautisten aikana. Endoni ei ehkä oli maailmankaikkeuden vaikein suinkaan, ja kuten sanoin, ihan selvää diagnoosia ei ole, mutta sitä tosin ei tunnu monilla muillakaan olevan. Ei liene kuitenkaan ihan normaalia joutua ottamaan parasetamolia 1 gramma ja sen päälle 800 grammaa ibuprofeiinia, että on toimintakykyinen menkkojen aikaan. Mutta ihminen tottuu kaikennäköiseen. Joskus mieleeni juolahtaa, että kun ei tässä lasta näy eikä kuulu, niin voisi ehkä samalla vaivalla poistaa koko kohdun kun ei siitä kerran hyötyä näytä olevan, haittaa lähinnä ja mieliharmistusta.
Kiitos ihanasta kommentista <3 Tällaisista saa paljon toivoa. Endometrioosi taitaa olla paljon yleisempää, kuin luullaan ja moni jää ilman diagnoosia. Itselle jäi kovasti hyvä mieli laparoskopiasta, kaikki meni niin hyvin, että voin suositella. Kuten Peikkiksellekin kirjoitin, ota laparoskopia ihmeessä vastaan, jos lääkärit arvioivat sen olevan hyödyllinen sun kohdalla. Olet sen arvoinen <3
PoistaJa mulla oli myös tuo sama lääkeyhdistelmä kuukautisten aikaan. Ja se vei sen terävimmän kivun pois, mutta silti jomotteli. Kyllä sun oireet siihen endon suuntaan viittaavat. Ja lapsettomuus taitaa olla yksi hälyttävimmistä oireista. Oon sitä mieltä, että selittämättömissä tapauksissa pitäisi aina pitää naisen kohdalla se endo mielessä.
PoistaJa ihanat vaatteet, olit ne ansainnut!! <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaHeips!
VastaaPoistaOlen itsekin epäillyt endoa järkkyjen menkkakipujen ja juuri samanlaisen tiputtelun takia. Siis tiputtelua ja runsaita menkkoja 3 viikkoa ja sitten muutama päivä vuodotta. Menkkojen aikaan ei lopulta enää voinut juuri kotoa poistua, koska kivut olivat niin hirveitä etten pystynyt kävelemään. Kukaan lääkäri ei ottanut todesta tiputtelua, kunnes löytyi ihana lapsettomuuslääkäri, joka vaivautui miettimään asiaa. Lapsettomuudesta siis myös olemme kärsineet pitkään. Vasta sellainen ivf-hoito toi plussan, jota ennen söin muistaakseni 2 (vai 3?) kuukautta pillereitä tarkoituksena jotenkin jarruttaa ja lamata kroppaa, sitten normi pitkän kaavan lääkitys ja jarrulääkitys päälle. Edellisen ivf:n pelkkä pitkän kaavan lääkitys siis ei tuottanut edes siirtokelpoisia alkioita, tämä jälkimmäinen useita. Minulla tosin tiputtelu tuli jopa pillereistä läpi, mutta toki vähäisempänä ja hieman lyhyempänä kuin ilman pillereitä. Silti pillerit tuntuivat hillitsevän jotain pahaa kropassani, kenties sitten sitä endoa?
Mielenkiintoista on minusta myös se, että tulin useamman vuoden lapsettomuuden jälkeen luomusti VAHINGOSSA (!!) raskaaksi heti ekasta kierrosta synnytyksen jälkeen kun seksiä uskaltauduin harrastamaan ja ei tietty mielessä käynyt taustan takia mikään ehkäisy. Ja siis tämän ekan raskauden aikana vuodot pysyi pois ja heti tämmöisen luonnon oman jarruilun jälkeen kroppa reagoi aloittamalla raskauden. Raskaudenhan sanotaan hillitsevän endoa, eli siitäkö tässä luomuyllärissä oli kysymys? Harmi kyllä tämä raskaus meni lopulta kesken suht myöhäisillä viikoilla. Ekan raskauden jälkeen myös menkat helpottuivat hurjasti ja tiputtelu loppui, sekin endon poistumisen syytä?
Tämän keskenmenon jälkeen tuli taas muutama kuukausi vuotoja, alkoi tiputtelut ja koko kroppa sekaisin. menkkakivut palasivat kuukausi kuukaudelta ja kierrot alkoivat mennä samaan vanhaan suuntaan. PAS toi lopulta plussan, luomuna ei noilla sekavilla kierroilla enää onnistunut. Nyt jännätään loppumetreillä, synnytyts olisi pian.
Eli ehdotan kyllä kokeilemaan niitä pillereitä. Itse ajattelin aloittaa endon ehkäisymielessä ne synnytyksen jälkeen muutamaksi vuodeksi ihan siltä varalta, että jos kolmatta joskus vielä kuumeillaan (täysin utopistisen kuuloinen ajatuskin koko kolmas lapsi tällä meidän historialla!!!). Mutta siis ihan kaiken varalta, jos sillä säästyisi vaikka niiltä lamaannuttavilta menkkakivuilta. Laparoskopiaan en tule pääsemään, koska järjestäen julkisella jokainen gyne on snaonut ettei ole endoa kun ei ultralla näy ja kopeloimalla tunnu :(. Tuskin siis tuhlaavat aikoja minun tiputteluihini ja kipuihin, kun ei ekrran tähänkään asti ketään ole kiinnostanut.
Tsemppiä tulevaan, hienoa että tämä endoasia nyt sai jonkin päätepisteen ja selvyyden tilanteeseen!!!
Kiitos kommentistasi ja siitä, että jaksoit kirjoittaa noin pitkän sepustuksen. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin sulla käytetyistä lääkkeistä? Muistatko pitää pillereitä söit ja mitä lääkkeitä IVF:ssä käytettiin.
PoistaKyllä sun oireet vahvasti endoon viittaavat. Ne on kuitenkin ihan melkein identtiset mun kanssa ja multa sitä löytyi sieltä sun täältä. Ja tuo raskauden jälkeen alkanut uusi raskauskin on merkki siitä, että endo olisi sen ekan raskauden aikana kuivunut ja siksi tulit pian uudelleen raskaaksi.
Itseä kyllä houkuttelisi ne pillerit, kun silloin muutama vuosi sitten, kun ne lopetin, ei tiputteluja heti tullut, vaan ne alkoivat sitten pikkuhiljaa ja voimistuen koko ajan.
Mulle sanottiin kanssa koko ajan, että ei ole endoa, kun ei tunnu sisätutkimuksessa, eikä näy ultrassa. Vuotoihin haettiin koko ajan syytä muualta. Onneksi luotin omaan vaistooni ja sain yhden lääkärin myöntymään siihen lapaan.
Paljon onnea uudesta raskaudesta ja tsemppiä synnytykseen <3
Olisi kiva kirjoitella kanssasi enemmänkin, kun niin samoja nuo meidän vaivat ja olet kuitenkin lapsettomuudesta päässyt <3
Toisaalta kiva, että oot saanut diagnoosin ja tiedät mikä on vialla. Toisaalta taas kurjaa, että olet tähän endojoukkoon liittynyt... Endon kanssahan on tosi vaikeaa tietää minkälainen kipu on normaalia ja kipuun turtuu ajan kanssa. Ja vaikka kärsisitkin tosi kovista kivuista niin yleensä lääkärit kunnallisella puolella eivät ota valituksia tosissaan :( Mulla ainakin kipuja oli jo ihan ensimmäisistä kuukautisista lähtien ja ei tietysti silloin käynyt mielessä ettei ole normaalia...
VastaaPoistaKannattaisi ehkä katsella nyt kesän ajan ilman pillereitä jos olo olisi kuitenkin tuon laparoskopian jälkeen ihan siedettävä ja samalla näkisi onko tiputteluongelma poistunut. Monet endoa sairastavathan saattavat raskautua nopeastikin leikkauksen jälkeen ja siis ihan luomusti! Ja jos ei tärppää tai jos tuntuu, että haluat pillerit aloittaa niin sitten vaan syksyllä kohti ivf:ää. Täälläkin jo puoliväliä lähestytään vaikka joskus ajattelin että ei tämän endon kanssa mitään lasta aikaiseksi saada. Kyllä tuo lääketiede vaan nykyään on kehittynyttä ja lapsettomuushoidot tehokkaita :)
Kiitos Winnie! Kyllä tuo diagnoosi aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia, toisaalta helpotusta, mutta toisaalta en endometrioosia olisi halunnut. Kuka nyt haluaisi.
PoistaTuo tiputteluasia on sellainen, joka itseäkin kiinnostaa. Olisi helpottavaa aloittaa pillerit vähäksi aikaa, mutta sitten en näe, miten tiputtelun käy.
Kyllä sinunkin tarinasi tuo toivoa. Missä sulla sitä endoa muuten on?
Mulla ei ole sitä laparoskopiaa tehty, joten varmaksi ei tiedä missä kaikkialla endoa on... Ultrassa näkyy vasemmalla nivusalueella iso endo"köntti". Lisäksi endoa on todennäköisesti suolistossa. Ja mulla on navan vasemmalla puolella kipukohta, jonka olen itse diagnosoinut endoksi.
PoistaJa kyllähän sulla toivoa on! Mäkin onnistuin raskautumaan, vaikka endoa ei edes siivoiltu pois :) Ja raskausaikana ei ole endovaivoja ollut (paitsi suolistovaivat, jotka on mulle ihan normiarkea jo..)
Joo eli sulla on vähän samoissa paikoissa sitä, kun mulla. Paitsi mulla ei ollut nivusessa. Mulla oli kohdun pinnalla, kohdun takana peräsuolen alueella ja virtsarakossa. Mutta oireet oli kuitenkin kaikki siinä vasemmalla aika alhaalla mm. ultrasauva sattui kovasti sinne alueelle.
PoistaNavan vieressä vasemmalla oleva kipupiste tuntuu kyllä vieläkin, joten en tiedä olisko jotain jäänyt lääkäreiltä leikkauksessa huomaamatta.
Piti vaan tulla kommentoimaan, että hyvä kun laparoskopia on ohi ja diagnoosi selvillä! Hyvin näytät voivan kirjoitusten perusteella - ainakin fyysisesti <3 tsemppiä vielä toipumiseen ja tulevaan ivf taipaleeseen.
VastaaPoistaKiitos Lila <3 Tsemppiä sinullekin <3
Poista