Puhuin perjantaina lääkärin kanssa. En taaskaan saanut kaivettua irti sitä, että minkä tasoinen se minun endometrioosini on? Lääkäri sanoi vain, että hyvä asia on se, ettei sitä ole munasarjoissa. Pitäisikö tästä olettaa, että tilanne oli kuitenkin paha niillä alueilla, missä sitä oli?
Puhelun aikana tuli ilmi myös minulle suurena yllätyksenä se, ettei kaikkea endometrioosia leikkauksessa poistettukaan. Virtsarakon pinnalla oleva endometrioosi on siellä yhä edelleen, koska eivät uskaltaneet poistaa sitä siinä pelossa, että virtsarakko siitä vaurioituisi.
Tuskastelin puhelimessa lääkärille näitä tuhruvuotoja, jotka on taas olleet kohtuullisen runsaat. Olen tähän mennessä vuotanut paketillisen siteitä ja kuukautiset on vielä edessä päin. Niiden pitäisi alkaa kai huomenna. Sovittiin lääkärin kanssa, että aloitan nyt sitten Orgametrilin ja syön niitä 2xpvä tauotta siihen asti, kunnes meillä on syksyn hoitojen suunnittelukäynti.
Orgametril sisältää lynestrenoli-nimistä, progestageenia, mikä muistuttaa luonnollista keltarauhashormonia, progesteronia. Endometrioosin hoidossa sitä käytetään sammuttelemaan omaa hormonitoimintaa eli estämään ovulaatio ja kuukautiset.
En jotenkaan jaksa uskoa, että niitä mun vuotoja saadaan millään pois, mutta kokeillaan nyt tätäkin. Tämän Orgametril-kuurin myötä saan haudata ajatuksen luomuylläristä laparoskopian jälkeen, sillä ovulaatio estyy nyt kokonaan kuurin aikana.
Ottiko lääkäri mitään kantaa adenomyoosiin? On tää vaan niin vääri et osalla meistä tästä tulee tämmöstä helvettiä ja vaikeuksia vaikeuksien jälkeen.
VastaaPoistaTosta endon poistamisesta, muistelisin et mulle on lääkäri joskus sanonu ettei varmuutta ole saadaanko kaikkea eneokudosta leikkauksessakaan pois. Tsemppiä <3
No siitä adenomyoosistakin keskusteltiin. Lääkäri sanoi vaan, että Orgametril auttaa sitten siihenkin (onkohan noin)??? Mutta ei hän ainakaan vähätellyt asiaa, kun kerroin huoleni. Sen verran sanoi vaan, että kohtu yleensä aristaa sisätutkimuksessa, jos on adenomyoosia. Mä en nyt muista, miltä kohtu tuntuu sisätutkimuksessa, mutta se ultrasauva saa mut melkein huutaman kivusta, kun sitä liikutellaan.
PoistaKiitos <3 Eikö tässä olis jo tarpeeksi kärsitty, eikö olis jo meidän vuoro hypätä tästä suosta sinne kuivalle puolelle?
On liikaakin kärsitty, olis tosiaan meidän aika jo päästä kuiville tästä suosta...jot enkin on semmonen fiilis et jokapuolelta pukkaa vaan hyviä uutisia...ollaan raskaana, synnytetään, mietitään kummeja ja herraties mitä...mun tekis mieli huutaa pää punasena "v**** hiljaa, mä en saa ikinä lapsia!"
PoistaVoi jösses tätä hommaa. Elä siinä sitten iloisin ja reippain mielin kohti kesälomia tai kesälomalla, kun murheiden pölypilvi kaappaa syleilyynsä.
VastaaPoistaMitä tähän enää voi sanoa, yritetään jaksaa? Sinnitellään.. Sinnitellään. Oot ajatuksissani, vaikka en niin aktiivisesti aina jaksa kommentoida. Usein kuitenkin käyn lukemassa. <3
Kiitos Peikkis <3 Tiedän, että olet siellä <3
PoistaOn tämä kyllä pelottavin vuoristorata, missä olen ollut. Ylös, alas, ylös, alas ja hurjaa vauhtia.
Sinnitellään <3