Alkuun pahoittelut edellisen postauksen häviämisestä. Sen otsikko taitaa näkyä muiden blogien lukulistassa ja kun klikkautuu sen kautta mun blogiini, ei postausta olekaan missään. Siinä kävi vähän niin, että marmatin siinä postauksessa kierron venymisestä ja saatuani postauksen valmiiksi, kuukautiset alkoivat. Että se postaus vanheni sitten saman tien. Mutta eipä siinä mitään muuta erikoista asiaa ollut, kuin Nitro-laastari. Sitä nimittäin kokeillaan nyt tässä tulevassa alkionsiirrossa mun vuotojen ja kohdun supistelujen vuoksi. Lääkäri oli sitä mieltä, että luonolliseen kiertoon olisi paras siirtää, mutta mun kohdalla se ei tule kysymykseenkään vuotohäiriöiden vuoksi. Hukkaan se alkio menisi sillä tavalla. Toinen vaihtoehto olisi kokeilla ovulaation induktiota, joten pitää sitä ehkä sitten jossain vaiheessa miettiä.
Tämä Nitro-laastari ei suinkaan tullut tarjottimella eteeni vaan tämäkin on vaatinut suunnatonta selvittelyä, pari sähköpostia ja puheluita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaisia juttuja on kokeiltava, koska selvästi mulla on sen kohdun kanssa niitä ongelmia. Voi jopa koko lapsettomuus johtua siitä.
Nyt on sitten kp 7 ja viikon verran olen jo käyttänyt estrogeeni-laastareita ja -pillereitä. Viikon lopulla menen limakalvoultraan ja toivon, että siellä näyttäisi siltä, että pääsiäisen jälkeen pääsisimme alkionsiirtoon.
Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo. Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla, pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla. Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin, pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin...
maanantai 23. maaliskuuta 2015
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Hoitoväsymys
Lentokone ei tippunut, hengissä täällä ollaan, mutta jonkinlaisen hoitoväsymyksen syövereissä. Ei millään jaksaisi ajatustakaan uhrata pian alkavalle PAS-hoidolle. Loma oli oikein ihana ja uudella innolla jaksaa kyllä töitä nyt pakertaa.
Meillä on piiiitkästä aikaa tämä oikea taukokierto meneillään (viim. 02/2014) tuon toisen IVF:n jäljiltä ja se on ollut niin kaivattu juttu. On ihanaa olla ihan omien hormonien varassa ja voi, kuinka olenkaan voinut hyvin. En tuon hoitoväsymyksen vuoksi ole kauheasti jaksanut täällä blogissa käydä, mutta toki teidän muiden kuulumisia olen lueskellut. Feeniksille kiitos haasteesta, yritän siihen vielä tarttua :)
Joulukuussa meillä oli puolittainen taukokierto, kun sen Procrenin pistin kp 21. Siitä kierrosta tuli 35 päivän mittainen ja tiputtelu alkoi vasta kp 30. Nyt on kp 27 ja jotain pientä tuhrua on jo tullut. Tässä vähän mietityttää, että olenkohan ovuloinut näissä viimeisimmissä kierroissa lainkaan, kun tuppaavat tuolla tavalla venymään nykyään. Vuosi sitten minulla oli viimeksi se oikea taukokierto ennen näitä joulu- ja helmikuun kiertoja ja sekin oli 43 päivän mittainen. Ei kuulosta ihan normaalilta? Että jospa se oikeasti on niin, että PCO siellä endometrioosin kaverina lymyilee. Niin lievänä kuitenkin, ettei siihen lääkärit osaa tarttua.
Tämä PCO on aiemminkin kummitellut mielessäni, mutta koska en yrityksistä huolimatta ole saanut lääkäreiltä siihen vahvistusta, niin ajattelin, että kokeilenpa sitten itse ruokavaliolla ja lisäravinteilla hoitaa sitäkin puolta. Nähtäväksi jää, onko tästä kokeilusta mitään apua, mutta aion sitä nyt sinnikkäästi jatkaa vaikka puolisen vuotta.
Tällaista lisäravinnetta olen nyt napsinut kolmesti päivässä ruokailujen yhteydessä ja edelliset kuukautiset mulla oli täysin kivuttomat, joten johonkin se ainakin on vaikuttanut:
BERBERIINI
Ihanaa kevättä rakkaat lukijani! <3
Meillä on piiiitkästä aikaa tämä oikea taukokierto meneillään (viim. 02/2014) tuon toisen IVF:n jäljiltä ja se on ollut niin kaivattu juttu. On ihanaa olla ihan omien hormonien varassa ja voi, kuinka olenkaan voinut hyvin. En tuon hoitoväsymyksen vuoksi ole kauheasti jaksanut täällä blogissa käydä, mutta toki teidän muiden kuulumisia olen lueskellut. Feeniksille kiitos haasteesta, yritän siihen vielä tarttua :)
Joulukuussa meillä oli puolittainen taukokierto, kun sen Procrenin pistin kp 21. Siitä kierrosta tuli 35 päivän mittainen ja tiputtelu alkoi vasta kp 30. Nyt on kp 27 ja jotain pientä tuhrua on jo tullut. Tässä vähän mietityttää, että olenkohan ovuloinut näissä viimeisimmissä kierroissa lainkaan, kun tuppaavat tuolla tavalla venymään nykyään. Vuosi sitten minulla oli viimeksi se oikea taukokierto ennen näitä joulu- ja helmikuun kiertoja ja sekin oli 43 päivän mittainen. Ei kuulosta ihan normaalilta? Että jospa se oikeasti on niin, että PCO siellä endometrioosin kaverina lymyilee. Niin lievänä kuitenkin, ettei siihen lääkärit osaa tarttua.
Tämä PCO on aiemminkin kummitellut mielessäni, mutta koska en yrityksistä huolimatta ole saanut lääkäreiltä siihen vahvistusta, niin ajattelin, että kokeilenpa sitten itse ruokavaliolla ja lisäravinteilla hoitaa sitäkin puolta. Nähtäväksi jää, onko tästä kokeilusta mitään apua, mutta aion sitä nyt sinnikkäästi jatkaa vaikka puolisen vuotta.
Tällaista lisäravinnetta olen nyt napsinut kolmesti päivässä ruokailujen yhteydessä ja edelliset kuukautiset mulla oli täysin kivuttomat, joten johonkin se ainakin on vaikuttanut:
BERBERIINI
Ihanaa kevättä rakkaat lukijani! <3
Tunnisteet:
Berberiini,
Endometrioosi,
Hoitoväsymys,
PCO,
Tauko
torstai 26. helmikuuta 2015
Lomaterkut
Pikaiset lomaterkut! Auringonlaskut täällä on hirmu kauniita ja loma on jo nyt tehnyt tehtävänsä. Kunpa ihminen voisi matkustella vaikka joka toinen kuukausi <3
torstai 12. helmikuuta 2015
Negatiivinen
Negatiivinen se oli. Paljaalla silmällä. Kun tutkimuslaboratoriossa läpivalaisee tikun, siinä näkyy ihan vaaleanpunainen viiva. Mutta koska sitä ei juuri ilman läpivalaisua erota, en jää toivomaan, vaan lopetan lugesteronit ja suuntaan kaiken energiani isoon mustaan tyhjään matkalaukkuun. Pakkaan sinne ihania hellevaatteita, hatun, sandaalit, aurikolasit ja bikinit!
Iso kiitos jälleen kerran myötäelämisestä tämänkin hoitokierron suhteen <3
Iso kiitos jälleen kerran myötäelämisestä tämänkin hoitokierron suhteen <3
maanantai 9. helmikuuta 2015
Kuinka masentavaa
Samalla, kun endometrioosikivut voimistuvat toisessa kyljessä, se ihan minimaalinen rintojen aristus hiipuu olemattomiin. Se viimeinen toivonripe! Onko pakko ees testata? Onko pakko taas kerran pissiä se yksi viiva siihen tikkuun ja tiirailla sitä tyhjää puolta siitä testistä suurennuslasin kanssa? Ei vaan jaksaisi näitä juttuja. Ne NIIN toistavat jo itseään.
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Pp 9
Pakollinen piinapäiväpäivitys. Hirmu nopeasti on aika tällä kertaa mennyt. Ehkä siksi, etten ole sen keskiviikkoisen supistelukohtauksen jälkeen enää jaksanut mitään toivoa. Oireitakaan ei ole, ei sitten mitään. Hyperi oli ainoa, joka jotain oireita teki, mutta nekin loppuivat sitten siihen keskiviikkoon. Niin ja endometrioosi, mutta ne oireet tunnistan kyllä ihan siksi itsekseen. Koko päivän on särkenyt oikea kylki vähän selän puolelta aika ylhäältä. Hengittäminen pistää sinne kylkeen ja aiheuttaa saman puolen hartian pistosta.
Nyt siis vain odotan, että saan tehdä sen testin ja lopettaa lääkkeet. Siirrosta on nyt 9 päivää ja alkion ikä olisi jo 12 päivää, mutta sinne se taisi kupsahtaa, kun ei päässyt kiinnittymään.
Sitä gonapeptyliä yritän saada seuraavaan siirtoon.
Matkalle olemme lähdössä reilun viikon päästä ja olisi oikein mukavaa päästä niistä kuukautisista eroon ennen lomapäiviä. Siksi olenkin ajatellut, että testaisin jo torstaina ja lopettaisin lääkkeet siihen. Mitään testipäivää minulle ei muuten edes määrätty, mutta kaipa se siirrosta olisi se 14 päivää. Ehkä 13 päivääkin riittää.
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Ei taas!!!
Muistaako joku, kun kirjoitin siitä elohiirestä kohdussa? Siitä, joka tuli aina viikko inseminaatioiden jälkeen ja sitten kahdessa IVF:n PAS:ssa muutama päivä blastokystin siirron jälkeen?
Kirjoitin siitä mm. täällä: http://morrimoykkyja.blogspot.fi/2014/10/ei-varmana-onnistu.html?m=0
No se elohiiri tuli taas. Tänään on vähän yli viikko hedelmöityksestä. Tämä alkaa olla jo liian säännöllistä liittyen alkion kiinnittymisajankohtaan.
Täysin varma olen siitä, että ei kiinnittynyt taaskaan. Näin se menee joka kerta. Se elohiiri on sellainen, että sitä ei voi olla huomaamatta. Se on kuitenkin sellainen pyristely tuolla alavatsalla, että se vie huomion hetkeksi. Ja se tulee vain kerran. Ja kohtuhan on tahdosta riippumaton lihas eli se siellä saa supistelukohtauksen.
Kuinka kamalaa heittää hanskat tiskiin tässä vaiheessa, mutta kun vaan tiedän sen, että niin kävi taas, kuin muissakin hoitokierroissa.
Ei niissä alkioissa liene vikaa. Vika on kiinnittymisessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
