Puoli vuotta sitten nousimme ylös huonosti nukutun yön jälkeen saapuaksemme seitsemäksi sairaalaan. Jännitti aivan kamalasti. Pian päättyisi monen vuoden odotus.
Pääsin heti leikkausvalmisteluun ja ei aikaakaan, kun makasin leikkaussalissa puutuneena ja minulle kerrottiin vauvan melskaavan mahassa ja nyt aloitetaan. Sitten se kuului, se maailman ihanin itku. Hoitaja nosti vauvan kasvojeni eteen ja sanoi, että voin suukottaa. Sain suukottaa omaa lastani. Hän on ihan oikea! Siinä me sitten itkettiin kaikki kolme. Minä jäin ommeltavaksi ja vauva lähti isänsä kanssa punnittavaksi ja tutkittavaksi.
Tuon jälkeen on koettu rutkasti ihmeellisiä asioita. Imetysvaikeudet, allergiset ihottumat, huoli vauvan terveydestä, äidin toipuminen sectiosta, ensimmäinen kääntyminen, ensimmäinen oikea hymy, hekotus, rokotukset, kiinteiden aloitus, liikkeelle lähtö ja ennenkaikkea ihmeellinen rakkaus pieneen ihmiseen.
Meidän elämämme on muuttunut totaalisesti. Emme niinkään ole niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että vauva kulkee mukana ja elämän ei tarvitse muuttua. Kyllä se meillä vaan on muuttunut. Minä en haluaisi enää töihinkään palata. Voisin vain jäädä kotiin tuon pienen ihmeen kanssa. Nautin jokaisesta hetkestä ja väsyneenäkin hampaaton leveä hymy saa kaiken tuntumaan kevyeltä.
Olen rakastunut. Ja ikuisesti kiitollinen meidän lapsettomuutta hoitaneille tahoille. Me saimme ihanan, terveen ja vilkkaan poikavauvan. En oikein saa puettua sanoiksi kaikkea, mitä ajattelen, mutta tässä nyt pieni raapustus pitkän tauon jälkeen.
Sain juuri pienen mönkijän nukahtamaan sänkyynsä ja menen itse lämpimään suihkuun. Päivän oma hetki. Yöllä varmaankin otan hänet taas viereeni, koska tulee ikävä. Se tulee aina niin nopeasti.
<3
VastaaPoistaIhana lukea teidän kuulumisia! <3
VastaaPoistaIhanaa! ♡♡♡
VastaaPoista<3 Voi että, vauva-aika on niin ihanan ihmeellistä. Itse olen saanut nyt nauttia elämästä vauvan kanssa neljä kuukautta. Kaikki tuntuu ihmeelliseltä, huima kasvu ja kehitys joka hetki. Olen niin kiitollinen pitkän odotuksen jälkeen.
VastaaPoistaIhania hetkiä teille! <3
Mites menee reilu 1-vuotiaan kanssa? Oletteko miettineet onko jossain vaiheessa uusien hoitojen aika? Meille jäi pakastimeen yksi alkio ja ilman muuta oli tarkoitus yrittää vielä kerran. Imetin esikoista 1 v 8 kk ja lääkkeellistä pas:ia ei saa imetyksen aikana, joten ajattelin että varmaan joskus syksyllä olisi mahdollisesti aika yrittää vielä kerran. Menkat pysyi poissa vuoden. Esikoisesta vain 9 kk. Marraskuun lopussa tein varmuuden vuoksi raskaustestin, kun tuli mieleen että voihan menkat jäädä tulematta senkin vuoksi. Mutta negaa näytti. Ensimmäinen kierto oli 36 päivää. Ennen raskautta kierrot oli 26-28, joten totta kai testasin kp 30 jälkeen ja negaa näytti. Päätin että se oli tämän vuoden viimeinen testi, että menkat alkaa aina, enkä varmasti tee turhia testejä. No seuraava kierto näytti venyvän entistä pidemmäksi ja kp 38 oli pakko ostaa testi kauppareissulla ja seuraavana aamuna testasin. Laskin testin pöydälle ja käänsin katseen pakettiin, että 5 minuuttia pitää odottaa tulosta. Kun käänsin katseen takaisin testiin, niin siinä oli kaksi tulipunaista viivaa. Kahden icsi-lapsen jälkeen meille tulee lokakuussa luomu-vauva, jos kaikki menee hyvin. <3 Lapsettomuusvuosina vihasin kaikkia tarinoita ihmeistä ja sitten sain kokea sen itse. Olen lahjoittanut kaikki pienet vaatteet pois, myynyt pienet kestovaipat ja keinusitteri lähti uuteen kotiin muutama päivä ennen testiä. Sovittiin miehen kanssa että ei enää säästetä kamoja nurkissa tilaa viemässä, että on niin epätodennäköistä että meille enää tulisi lapsia. :D
VastaaPoistaHyvinhän täällä sujuu, pieni mies on ihana, valloittava ja vilkas :))
PoistaPaljon onnea teille luomuplussasta, ihan uskomatonta! <3 Onko odotus ollut erilaista?
Melko jännään aikaan tulit kyselemään kuulumisia, olimme eilen ensimmäisessä PAS:ssa :o
Wau! Onnea matkaan! Ehkä taas ollaan raskaana samaan aikaan. :)
PoistaIhan samalla tavalla on huono olo, kuin kahden ensimmäisen raskauden aikana. 24/7. Ja väsyttää ihan sikana. Ajatuskin makeasta tai kahvista saa yökkäämään. Suolaista tekee mieli.
Ensi perjantaina on ultra. Kovasti jännittää jo nyt. En ole varma viikoista. Menkkojen mukaan tuolloin on 7+5, mutta epäilen että ovis on ollut selvästi myöhemmin, joten mahdollisesti vasta 6+5 tai jotain sen suuntaista.
Joko olet testannut? Me käytiin viime perjantaina varhaisultrassa ja siellä sen pienen ihmeen sydän sykki vimmatusti. Juuri sopivan kokoinen oli. <3
PoistaPaljon onnea!!! <3
PoistaOlen, positiivista näyttää :o Viiva vaan vähän vaalea edeltäjäänsä verrattuna :) Tänään digi näytti 2-3 viikkoa. Tosiaan kaksi viikkoa sitten siirrettiin viiden päivän ikäinen alkio.
Ihanaa!!! Onnea!!! <3 Kohtalaisen pieni ikäero tulee teillekin. Itse olen vähän huolissani siitä. Mutta pitää yrittää kasvattaa pienestä miehestä ennen lokakuuta vähän isompi poika. Nyt hän tuntuu olevan vielä niin kovin riippuvainen äidistä. Onneksi 4-vuotias on halutessaan jo hyvä apulainen. Täytyy toivoa helppoa vauvaa, joka ei valvota öisin. :)
Poista