maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pp 4

Täällä prosessi etenee samalla kaavalla, kuin aina ennenkin. Oireita ei ole lainkaan. On taas vain ihan hiljaista. Endometrioosipesäkkeet kipuilevat välillä vasemmalla puolella vatsaa, mutta siinä kaikki. Kun ei oikein jaksa uskoa, että me saisimme näistä hoidoista mitään apua.

13 kommenttia:

  1. Voi ei noita tuntemuksia... Mutta jospa kuitenkin. Pidän ainakin peukkuja! Ei sen tarvitse välttämättä miltään tuntua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Tää on niin ankeeta! Olis edes rinnat kipeät tai jotain, mutta ei mitään. Alan jo tuntea itseni luonnonoikuksi, kun en saa edes lääkehormoneistakaan enää oireita.

      Poista
  2. Täälläkin pidetään peukkuja! Eihän sitä koskaan tiedä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peukuista! Kävinkin sunkin oireita jo lueskelemassa uudelleen :D

      Poista
  3. Tsemppiä. AINA on mahdollisuus <3

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä! Pidän peukkuja teille. Pakko muuten sanoa että nyt kun olen hetken ollut täysin ilman hormonita, niin mulla endokivut on helpottanut.Tais ne hoidot pahaa tehdä kuitenkin :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Joo kyllä munkin endometrioosi on paljon rauhallisempi ilman hormoneja.

      Poista
  5. Hullua miten erilailla hoidot ja tuntemukset voivat mennä. Itselläni on aina kaikki mahdolliset oireet negakierroissa rintojen turvotuksesta vatsan viiltoihin. Toivon aina että olisin täysin oireeton, jotta olisi edes mahdollisuus. Oireet kun kertovat itselleni, ettei taaskaan tärpännyt.

    Tuhannesti onnea matkaan! Vielä on kaikki mahdollisuudet avoinna. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Itse oon ihan kateellinen niille, jotka saavat jotain oireita. Tuntuu, että mun kropalle ei tapahdu mitään silloin, kun pitäisi tapahtua. Sitä toivoo ihan hirveästi, että tulisi edes pientä rintojen arsitusta, mutta ei sitten kertakaikkiaan mitään ole havaittavissa.

      Poista
  6. Silloin kun mulla tärppäs, niin oli sellainen "kummallinen olo", mutta vasta lähempänä pp 10. Mut ei siis mitään erityisiä oireita rinnoissa tms. Ne viikot kun olin raskaana, ainoat kunnon tuntemukset liittyi ruokaan, teki mieli syödä koko ajan ja sellaista kunnon ruokaa. Alkion kehitys lopahti varmaan rv 6-7, koska silloin loppui tuo ruoan himokin, en vaan osannut yhdistää keskenmenoon.

    Älä siis luovuta vielä!

    Ässä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ässä <3 Mä oon vaan sitä miettinyt, että kun alkio oli jo 5-6 päiväinen siirrettäessä eli nyt se olisi jo 10-11 päiväinen, niin pikkuhiljaa pitäisi jotain tuntua. Äh, että mä vihaan näitä piinapäiviä. Piinailet sitä, että pääset tekemään negatiivisen testin. Kuinka aika voikaan mennä näin hitaasti.

      Poista
    2. Oli se munkin alkio viiden pv:n ikäinen ja silti tosiaan vasta pp 10 tienoilla se jännä olo. Jotain vähän närästävää ja nälättävää se olo oli.

      Tsemppiä piinaan ja jos yhtään lohduttaa niin aika kuluu hitaasti myös tässä kierron alkupäässä :)

      Ässä

      Poista