Testipäivä

Tänään oli virallinen testipäivä, mutta eipä tässä paljon jännitettävää enää ollut. Negatiivisena se tulos pysyi ja aamulla heti soittelinkin omalle polille sekä siirron tehneelle klinikalle tulokset.

Yksi blastokysta meillä on vielä pakkasessa ja se voidaan siirtää heti seuraavaan kiertoon. Tehdään edelleen lääkkellinen PAS ja lääkityksenä toimii taas Estradot laastarit, Zumeonit ja Lugesteronit kai loppukiertoon. Onko joku muuten kokeillut Lutinusta? Mietin vaan miksi toisille määrätään Lugesteronia ja toisille Lutinusta.

Kysyin oman polin lääkäriltä tänään siitä kortisonista ja hän ei oikein osannut sanoa mitään. Sain ohjeeksi soittaa klinikalle, josta oma polini ostaa alkionsiirtopalvelut ja kysyä asiaa sieltä. Maanantaina pääsen keskustelemaan soittajalla asiasta lääkärin kanssa. Aion siis pyytää kortisonia ja gonapeptyliä. Onko muuten kokemuksia gonapeptylistä?

Kortisoni lapsettomuushoidoissa

Lueskelin endometrioosista ja alkion kiinnittymisen vaikeudesta. Useita kertoja silmiini osui 'kortisoni lapsettomuushoidoissa' ja nimenomaan endometrioosia sairastavien kohdalla.

Miksi tätä ei automaattisesti oteta käyttöön endometrioosipotilaan alkionsiirroissa? Onko jollain kokemusta kortisonista?

Aavistukset käyvät toteen

Jos eilen oli aikaista testata, niin tänään illalla ei ollut enää ihan niin aikaista. Nyt hedelmöityksestä on jo yli 11 päivää, lähempänä ollaan jopa päivää 12. Enää en usko, että vitivalkoinen testi voisi ensi viikolla olla positiivinen. Kyllä siinä näillä päivillä näkyisi jo pieni lupaus, jos toivoa olisi.

Olen surrut tätä asiaa jo viikonlopun aikana, jää sitten vähemmän taakkaa alkavalle työviikolle.

Sitä olen miettinyt, että jos alkioissa ei kerran ole vikaa ja asiaa autettiin niinkin pitkälle, että alkio siirrettiin kohtuun 5-6 päiväisenä, niin silloinhan se vika on sitten kiinnittymisessä. Siihen tuskin kauheasti apuja on olemassa.

Kp 28 pp 6 (dpo 11)

Kun sen vaan tietää

Tänään on hedelmöityksestä laskettuna kulunut 10 päivää. On vahvasti ollut ihan koko ajan sellainen tunne, että kiinnittymistä ei tapahtunut. Pähkäilin sen testaamisen kanssa ja muistin, että testasin inseminaatioidenkin aikaan jo dpo 10 ja siksi päätin testata nytkin. Parempi tehdä pehmeä lasku siihen negatiiviseen, kuin odottaa sinne viralliseen testipäivään. No, se testi oli ihan puhdas negatiivinen. Olen jo menettänyt toivoni, mutta toki lääkkeitä käytän sinne asti, kun määräys on.

Kp 27 ja pp 5

Pp 4

Aika se vaan matelee. Eilisestä postauksesta tuntuu olevan ikuisuus. Edelleenkään mitään oireita ei ole ilmaantunut, olen vain pahalla päällä. Siis järkyttävän pahalla päällä. Ei ilostuta perjantai, ei se, että huomenna saa herätä ilman herätyskelloa. Ihan kauhea harmitus on vaan koko ajan päällä. Jossain vaiheessa työpäivää huomasin, että oikein kurtistin kasvoja ja vedin suupieliä alaspäin. Tosi normaalia! PMS?

Kp 26 pp 4

Pp 3

Oikeesti? Vasta pp 3? Arvaako joku, että täällä aika menee hitaasti?

Mitään oireita ei ole. Rinnat on ihan kivuttomat ja vatsassa on normaali olotila.

Kp 25 ja pp 3

Ei varmana onnistu!

Pessimisti täällä hei! Olen ihan varma, ettei tämä onnistu. Ihan varma. Vaikka kuinka yritän ajatella muuta, tulevat nämä asiat yöllä uniin ja katkovat nukkumista.

Siirron jälkeen olen nukkunut todella levottomasti. Heräilen varmaankin tunnin välein ja aamuyöstä ei enää nukuta. Unet ovat levottomia ja niihin kaikkiin sisältyy aina jollain tapaa vessassakäynti ja tiputtelun alkaminen.

Blastokystan pitäisi siirron jälkeen kiinnittyä kohtuun melko nopeasti, ilmeisesti 1-3 päivän sisällä. Mitään nipistyksiä tai alavatsakipuja ei ole ollut, on vain ihan hiljaista. Inseiminaatioissa tostui sellainen jännä juttu aina viikko itse inseminaation jälkeen. Kohtu alkoi 'krampata' ja teki sellaisen pienen elohiiren. Ja aina samaan aikaan, viikko inseminaatiosta ja negatiiviseen tulokseenhan ne päättyivät. Eilen kävi nyt sitten samalla tavalla. Se sama elohiiri oli muutaman sekunnin läsnä. Tunnistin sen ja muistin, että näin kävi kaikissa inseminaatioissakin.

Olen tietenkin tulkinnut sen niin, että kohtu pyristeli irti alkion, joka yritti kiinnittyä. Näin. Lopputulos on arvattu.

Tiedän, että on aikaista päätellä mitään, mutta miten ihmeessä se sama elohiiri voi ilmaantua kaikissa hoitokierroissa juuri kiinnittymisen aikaan? Kun muulloin en sellaista tunne.

Selvästi paniikkia on ilmassa. Miten siitä pääsee eroon?

Kp 24 ja piinapäivä 2 (pp)