Ohjeita

Tiesin jo etukäteen, että tulee olemaan aika turha puhelu polille. Soitin siis siitä, että miksiköhön aukiolotukimuksen jälkeen on vuotanut jo viikon. Eivät siihen osanneet muuta sanoa, kuin:

'Seuraile tilannetta, kyllä se jossain kohtaa loppuu'

No tottakai seruailen, eihän sitä vuotoa voi olla huomaamattakaan. Ja kyllähän se viimeistään sitten (luultavasti) loppuu, kun seuraavat kuukautiset loppuu.

Eipä tässä muuta voi, kuin odotella.

Lugesteron

Laitoin ensimmäisen tänään aamulla, vaikka ovulaatiosta on vasta 1,5 vuorokautta. Vuotoa kun on jo nyt, tuntui aika turhalta edes aloittaa niitä. Voiko niillä muka saada pois jo alkanutta (jatkunutta) tiputteluvuotoa? Kauhean väsymysaallon ne aihettavat koko kuurin eli kahden viikon ajalle, joten sekin tässä vähän harmittaa jo valmiiksi, jos niitä ihan turhaan nyt käyttää.

Ja kyllä suuresti ihmettelen, että joka paikassa sanotaan minun olevan ihan terve, ettei minussa ole niinkuin mitään vikaa. Onko normaalia vuotaa 18 päivää putkeen ilman, että loppua näkyy? Tässä kuitenkin mennään jo kuukautisia kohti eli onko minulla seuraavaksi vuodonta aikaa kolmen viikon päästä, jolloin vuodot olisivat kestäneet yhteensä 39 päivää...

Vähän lisää tiputtelua

Kuukautisia edelsi 5 päivää tiputtelua. Kuukautiset kestivät 8 päivää. Kuukautisten loputtua seuraavana päivänä tehtiin aukiolotutkimus. Siitä aiheutui 4 päivän vuodot. Eilen ei vuotanut ja eiliselle osui myös ovulaatio. Tänään tiputtelu alkoi taas, en ehtinyt edes aloittaa lugesteronia vielä, kun se pitäisi aloittaa 3 päivää ovulaation jälkeen.

18 päivää vuotoja putkeen alkaa käymään hermoille ja lisää vain on näiden merkkien mukaan tiedossa. Nyt piti olla sitä vuodotonta aikaa.

Ovulaatio ehkäpä

Alavatsa on kivusta turta. Siltä puolelta, missä ultrassa näkyi se 14mm rakkula. Siitä on nyt noin 4-5 päivää. En keksi muuta syytä, kuin ovulaatio, joka pääsi yllättämään jo kp 13. Ajattelin selättää kivun hikoilemalla mökkisaunassa ja pulahtamalla tuonne veteen (talviturkki on vielä yllä).

SSG:n jälkivuoto

Sehän nyt olisikin ollut ylläri, jos minulle ei olisi tuosta SSG-tutkimuksesta tullut mitään vuotoja. Mutta mikähän tässä mahtaa olla normaalia? Tutkimus tehtiin perjantaina, ja nyt maanantaina vuotaa edelleen eli neljättä päivää siis. Miten teillä muilla, oliko jotain vuotoja aukiolotutkimusen jälkeen?

Jos tämä ei huomiseen menneessä lopu, soitan polille, sillä sinne on tiistaiaamuisin soittoaika.

SSG eli munatorvien aukiolotutkimus

Se on takana päin! Lähdin eilen jo 6.00 töihin, jotta pääsin kesken työpäivän polille. Jännitin aika paljon, sillä olin TIETENKIN lukenut etukäteen muiden kokemuksia. Ja osa niistä TIETENKIN oli ihan kamalia. Mitäpä google ei tietäisi :)

M tuli mukaan polin odotushuoneeseen, sillä pelkäsin kipuja ja huonoa oloa ilmaantuvaksi tutkimuksen jälkeen. Ajattelin, että jos en pääsekään omin voimin kotiin. Toki pelkäsin kipua myös itse tutkimusta ajatellen, mutta siihen en tukea tarvinnut, olihan kuitenkin lääkäri ja hoitaja paikalla.

Pääsin huoneeseen vähän myöhässä ja ryhdyttiin heti tuumasta toimeen. Olin ottanut 600mg buranaa tuntia ennen. Lääkäri teki ensin ultrauksen. Toisessa munasarjassa näkyi 14mm rakkula (kp 9), joka kertoi lähestyvästä ovulaatiosta ja toisessa yli 10 pientä, mikä ei lääkärin mukaan silti välttämättä tarkoita PCO:ta, kun kierto on kuitenkin säännöllinen. Kysyin samalla, olisiko alkukierron verikokeet syytä ottaa jossain vaiheessa ja lääkärin mukaan niitä ei enää tarvita. Kun kierto on säännöllinen ja ovulaatiokin lääkärin arvailujen mukaan tapahtuu, ei verikokeista olisi oikein mitään hyötyä. Ja kyllä ovulaatio minunkin käsityksen ja tuntemusten mukaan tapahtuu. Yhtenä todisteena on se kp 24 mitattu s-prog arvo 43.

Itse tutkimus oli aika kivulias. Olisin kestänyt kivun ehkä paremmin, jos tutkimuksen tarkka kesto olisi ollut tiedossa. Myöskin tieto siitä, että kipu ei tutkimuksen edetessä muutu enää pahemmaksi, olisi auttanut. Minulla sattui jo pelkkä katetrin laitto ja se kamalin kipu alkoi siitä, kun se jokin 'pallo'? täytettiin. Nesteen saivat virtaamaan, mutta ilma ei lähtenyt lainkaan liikkeelle niistä välineistä. Kuulemma vika oli laitteissa. Puristin täysillä sängyn laitoja ja hoitaja kyseli, että kestätkö vielä, kun ei tämä nyt oikein toimi. Kipu oli kyllä aika hirveä, mutta en halunnut keskeyttääkään tutkimusta enää. Lopulta ilmakin lähti liikkeelle ja molemmissa munatorvissa näkyi kuplia eli tutkimuksen perusteella auki ovat. Kipu hellitti saman tien, kun välineet otettiin kohdusta pois. Sain käskyn istua paikallani, etten pyörry, mutta ei minua kyllä pyörryttänyt.

Ennen lähtöäni puhuttiin vähän jatkosta. Mitään ei tapahtuisi ennen syksyä, sillä polilla alkaa kesätauko. Syksyllä voitaisiin sitten tutkia lisää, kun tiputtelun syytä ei siis edelleenkään tiedetä. Endometrioosia ei tässä kohtaa epäillä. Lääkäri sanoi, että voi kirjoittaa minulle kuitenkin reseptin clomifeniin, mutta en pääse kesän aikana seurantaultriin, joten jos päätän lääkkeitä kokeilla, on minun ehdottomasti käytävä omatoimisesti yksityisellä seurantaultrassa kp 10-12 paikkeilla. Niissä kun on se riski, että munarakkoilta kehittyy kaksi tai kolmekin. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä, kun ennen syksyä ei voida tutkia enempää ja tiedä sitten, että onko clomit edes oikea lääke minulle. Lääkärikään ei ihan vakuuttavalta vaikuttanut :)

Lugesteronia sain luvan ja käskynkin käyttää edelleen. Se tulisi aloittaa joskus kp 17-18 tai miten ovulaatio tulekaan eli sen jälkeen vasta.

Kotiin päästyämme olo oli aika väsynyt ja alavatsa jomotteli. Otin myöhemmin vielä toisen buranan, kun kivut yltyivät ja teki vähän pahaakin. Illaksi olo muuttui ihan normaaliksi, eikä vatsakaan enää sattunut.

Kaikki hyvin siis! Syksyä ja lisätutkimuksia odotellessa. Sitä ennen nautitaan silti kesästä kaikin tavoin. Tänään grillaillaan M:n ja minun veljieni kanssa. Aurinkoinen lauantai tulossa ja mielikin on sitä :)

Otteita opuksista

Olen selaillut kovasti näitä opuksia, joitan sain mukaani sieltä ensikäynniltä. Ajattelin kirjoittaa niistä muutamia juttuja teillekin.

Lapsettomuus on parin yhteinen ongelma. Joillekin toiminnalla reagoiminen voi auttaa saamaan takaisin tunteen oman elämänsä hallinnasta. Tiedon hakeminen, verkostoituminen ja aktiivisuus hoitoihin liittyvissä asioissa koetaan silloin tärkeänä. Toisten selviytymistä tukee se, että pari vetäytyy omaan rauhaansa.

Itse tunnistan itsessäni tuon tiedon hakemisen tärkäyden. On saatava tietää kaikki mahdollinen aiheesta, mikä ei sekään silti aina ole oikea tai paras vaihtoehto. Tieto niin sanotusti lisää tuskaa.

Mutta siihen tietoon nyt sitten:

Parien lapsettomuudesta noin 25% on naisesta johtuvaa, 25% miehestä johtuvaa ja 25% sekä naisesta että miehestä johtuvaa. Lopuissa 25% tapauksista syytä ei löydetä, jolloin puhutaan selittämättömästä lapsettomuudesta.

Meillä on tutkimukset niin alussa, ettei vielä voida mitään diagnoosia tehdä, mutta alustavien arvailujen mukaan vaikuttaisi siltä, että nämä minun vuotohäiriöt on kaiken takana.

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

-Munarakkulan kypsymishäiriöihin
-Munanjohdinvaurioihin
-Kohtuvikoihin
-Endometrioosiin

Mies on helppo tutkia, mutta naiseen kohdistuukin sitten moninkertainen määrä erilaisia tutkimuksia. Tutkimusten jälkeen valitaan sopivin hoitovaihtoehto avusteisista hoitomenetelmistä:

-OI eli ovulaation induktio
-IUI eli inseminaatio
-IVF eli koeputkihedelmöitys ja ICSI eli mikroinjektio
-Muut menetelmät

Tällaista tällä kertaa. Opusten anti on joten kuten sisäistetty. Nyt lähden lenkille.