SSG eli munatorvien aukiolotutkimus

Se on takana päin! Lähdin eilen jo 6.00 töihin, jotta pääsin kesken työpäivän polille. Jännitin aika paljon, sillä olin TIETENKIN lukenut etukäteen muiden kokemuksia. Ja osa niistä TIETENKIN oli ihan kamalia. Mitäpä google ei tietäisi :)

M tuli mukaan polin odotushuoneeseen, sillä pelkäsin kipuja ja huonoa oloa ilmaantuvaksi tutkimuksen jälkeen. Ajattelin, että jos en pääsekään omin voimin kotiin. Toki pelkäsin kipua myös itse tutkimusta ajatellen, mutta siihen en tukea tarvinnut, olihan kuitenkin lääkäri ja hoitaja paikalla.

Pääsin huoneeseen vähän myöhässä ja ryhdyttiin heti tuumasta toimeen. Olin ottanut 600mg buranaa tuntia ennen. Lääkäri teki ensin ultrauksen. Toisessa munasarjassa näkyi 14mm rakkula (kp 9), joka kertoi lähestyvästä ovulaatiosta ja toisessa yli 10 pientä, mikä ei lääkärin mukaan silti välttämättä tarkoita PCO:ta, kun kierto on kuitenkin säännöllinen. Kysyin samalla, olisiko alkukierron verikokeet syytä ottaa jossain vaiheessa ja lääkärin mukaan niitä ei enää tarvita. Kun kierto on säännöllinen ja ovulaatiokin lääkärin arvailujen mukaan tapahtuu, ei verikokeista olisi oikein mitään hyötyä. Ja kyllä ovulaatio minunkin käsityksen ja tuntemusten mukaan tapahtuu. Yhtenä todisteena on se kp 24 mitattu s-prog arvo 43.

Itse tutkimus oli aika kivulias. Olisin kestänyt kivun ehkä paremmin, jos tutkimuksen tarkka kesto olisi ollut tiedossa. Myöskin tieto siitä, että kipu ei tutkimuksen edetessä muutu enää pahemmaksi, olisi auttanut. Minulla sattui jo pelkkä katetrin laitto ja se kamalin kipu alkoi siitä, kun se jokin 'pallo'? täytettiin. Nesteen saivat virtaamaan, mutta ilma ei lähtenyt lainkaan liikkeelle niistä välineistä. Kuulemma vika oli laitteissa. Puristin täysillä sängyn laitoja ja hoitaja kyseli, että kestätkö vielä, kun ei tämä nyt oikein toimi. Kipu oli kyllä aika hirveä, mutta en halunnut keskeyttääkään tutkimusta enää. Lopulta ilmakin lähti liikkeelle ja molemmissa munatorvissa näkyi kuplia eli tutkimuksen perusteella auki ovat. Kipu hellitti saman tien, kun välineet otettiin kohdusta pois. Sain käskyn istua paikallani, etten pyörry, mutta ei minua kyllä pyörryttänyt.

Ennen lähtöäni puhuttiin vähän jatkosta. Mitään ei tapahtuisi ennen syksyä, sillä polilla alkaa kesätauko. Syksyllä voitaisiin sitten tutkia lisää, kun tiputtelun syytä ei siis edelleenkään tiedetä. Endometrioosia ei tässä kohtaa epäillä. Lääkäri sanoi, että voi kirjoittaa minulle kuitenkin reseptin clomifeniin, mutta en pääse kesän aikana seurantaultriin, joten jos päätän lääkkeitä kokeilla, on minun ehdottomasti käytävä omatoimisesti yksityisellä seurantaultrassa kp 10-12 paikkeilla. Niissä kun on se riski, että munarakkoilta kehittyy kaksi tai kolmekin. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä, kun ennen syksyä ei voida tutkia enempää ja tiedä sitten, että onko clomit edes oikea lääke minulle. Lääkärikään ei ihan vakuuttavalta vaikuttanut :)

Lugesteronia sain luvan ja käskynkin käyttää edelleen. Se tulisi aloittaa joskus kp 17-18 tai miten ovulaatio tulekaan eli sen jälkeen vasta.

Kotiin päästyämme olo oli aika väsynyt ja alavatsa jomotteli. Otin myöhemmin vielä toisen buranan, kun kivut yltyivät ja teki vähän pahaakin. Illaksi olo muuttui ihan normaaliksi, eikä vatsakaan enää sattunut.

Kaikki hyvin siis! Syksyä ja lisätutkimuksia odotellessa. Sitä ennen nautitaan silti kesästä kaikin tavoin. Tänään grillaillaan M:n ja minun veljieni kanssa. Aurinkoinen lauantai tulossa ja mielikin on sitä :)