Lievä hyperstimulaatio vai normaalia?

Punktiosta on kuusi päivää. Punktion jälkeen muutamia päiviä oli ihan normaali olo, mutta sen jälkeen on alkanut tulla kaikkea ihmeellistä.

-En pysty tekemään nopeita liikkeitä, kun munasarjoja vihlaisee. Jopa sohvalta nousu on työn ja tuskan takana.
-Yöllä on käytävä suunnilleen neljä kertaa pissalla, koska täysi rakko aiheuttaa kipua alavatsalle.
-Yöllä asennon vaihtaminen aiheuttaa irvistyksiä, kun alavatsaan koskee 'tilasuhteiden' siellä muuttuessa asennonvaihdon seurauksena.
-Joudun kävelemään aika hitaasti, koska vatsa on tärähdysherkkä.
-Näytän siltä, kuin olisin nielaissut rantapallon eli vatsa on ihan järkyttävän turvonnut. En tiedä, mitä pukisin päälleni, koska sukkahousut ja leggaritkin puristavat hameen kanssa. Housuja ei voi edes ajatella.
-Vatsa kerää ilmaa, vaikka syön niitä samoja ruokia, mitä ennenkin ja ainakaan ennen niistä ei ole tullut ilmaa vatsaan.
-Ruoka ei oikein maistu, koska on koko ajan täysinäinen olo. Jatkuvasti tuntuu siltä, kuin olisi käynyt pizzeriassa ja juonut vielä litran limua päälle.
-Jos kyyristyn vähäänkään, alkaa kauhea yskänkohtaus. Tuntuu, että jokin painaa keukoja.
-Keuhkot tuntuvat ahtailta eli on vähän vaikeampi hengittää tai hengitys tutnuu sellaiselta pinnalliselta.
-Joudun usein vetämään kehkot täyteen ilmaa, kun se tuntuu auttavan ahdistusta sekunniksi.

Onko teillä muilla ollut tällaista punktion jälkeen? Töissä olen sinnitellyt, mutta huomenna soitan klinikalle tai polille, jos nämä olot eivät tästä helpota.

Blastokystaviljely

Kun meillä alkioita saatiin 11 kappaletta, oli klinikan laboratorion henkilökunta päättänyt, että tehdään pidempi viljely eli blastokystaviljely. Toki nuo 11 olisi voinut pakastaa jo maanantaina, mutta pitkällä viljelyllä saadaan karsittua heikommat pois eli hyvässä tapauksessa voidaan säästyä turhilta alkionsiirroilta kohtuun (olettaen, että mulla ei olisi sitä limakalvo-ongelmaa).

Yleensä hedelmöitynyt munasolu siirretään takaisin kohtuun nelisoluvaiheessa (kahden vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä) tai kahdeksansoluvaiheessa (kolmen vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä). Vaihtoehtoisessa menetelmässä alkiota kasvatetaan päivään viisi saakka viljelymaljalla. Tällöin alkiot ovat usein saavuttaneet ns. blastokystavaiheen (yli 100 solua). Menetelmän etuna on se, että pystytään paremmin valitsemaan se alkio, jolla on parhaat mahdollisuudet kiinnittyä kohtuonteloon. Haittana on, että joskus hedelmöityneet munasolut eivät jakaudukaan toivotulla tavalla eikä ylipäätänsä päästä alkionsiirtoon.

Alkioiden kasvattaminen laboratoriossa on aina vaikeampaa ja riskialttiimpaa, eivätkä siitä selviä kaikki alkiot, vaikka kohdussa ne voisivat selvitäkin. Kato pitkässä viljelyssä on siis suuri. Alkioista keskimäärin kolmasosa kehittyy blastokystavaiheeseen, mutta laboratorio-olosuhteissa määrä saattaa olla pienempikin.

Kyselin tänään väliaikatietoja taas labrasta ja 4 alkiota on tipahtanut matkasta. 1 oli ihan alkuun ollut jo hidas. Tilanne nyt siis se, että 2 blastokystaa on pakastettu ja 5 on vielä seurannassa.

Jos tilastoja katsoo, niin niiden mukaan meidän kuuluisi alkiomäärän perusteella saada yhteensä 3-4 blastokystaa pakkaseen. Ehkä noista 5:stä löytyy vielä 1-2 hyvää!?!

En tiennytkään, että pitkässä viljelyssä kato on noin suuri ja vain kolmaosa pääsee blastokystavaiheeseen.

Ihan outoa, että meillä on siellä kaksi alkiota, joissa on 100 solua! Niissä, kun oli aluksi 2 solua!

Ei taukokiertoa!

Tänään oli soittoaika omalle polille. Hoitajan kanssa sovittiin, että lääkäri soittelee tänään ja päätetään jatkosta. Lääkäri soitti ja ei puhunut taukokierrosta mitään, mistä siellä yksityisellä klinikalla taas puhuivat. Seuraavista kuukautisista (ties koska ne tulee) soitan taas polille ja varaan kp 9 seurantaultran. Tämä asia saattaa edetä nopeastikin, jos kuukautiset alkavat kahden viikon päästä. Vuoristorataa mennään ylös, alas, ylös, alas.

Tehdään lääkkeelliseen kiertoon PAS eli pakastetun alkion siirto. Lääkkeellinen tarkoittaa sitä, että tulee estrogeenilaastari alkukiertoon ja lugesteronit loppukiertoon. Silleen ihan miedoilla hormoneilla mennään, mutta vähän mulle on jäänyt kauhukuvia noista laastareista.

Joskus nuorena siirryin e-pillereistä ehkäisylaastaariin ja saman tien paukahti endometrioosi päälle. Tiedän sen nyt, koska se painontunne tuli alavatsalle, kun olin muutaman viikon sitä laastaria käyttänyt. Ja se painontunne oli siinä kohtaa, mistä endometrioosia nyt poistettiin. Niissä ehkäisylaastareissa oli korkeampi estrogeenipitoisuus, kuin e-pillereissä eli sen vuoksi sitä endometrioosia sitten varmaan tuli.

Mainitsin lääkärilleni huolen tuosta estrogeenista, mutta niitä asioita ei voida nyt miettiä näissä hoidoissa. Ja tiedän sen itsekin, että totta sen on. Lapsettomuushoidot yleensä pahentavat endometrioosia, mutta muutakaan tietä ei nyt ole.

Olen vähän netistä jo lueskellut entä lääkkeellisessä PAS:ssa olisi estrogeenihoidon lisäksi jotain muutakin alkukierrossa mukana.

Osaatteko kertoa, mitä muuta siihen voisi ottaa? Mitä teillä on ollut?

Väliaikatietoja

Näin yöllä unta, että yksikään munasolu ei ollut hedelmöittynyt. Tänään soitin klinikalle; 13:sta munasolusta 11 oli hedelmöittynyt. Labratäti kertoi, että kauniisti ovat lähteneet jakaantumaan ja nyt, kun heillä on niitä niin kaunis rivi siellä, jatkoviljellään alkiot blastokystivaiheeseen asti eli 5-6 päiväisiksi.

Edelleen olen hirveän huolissani siitä limakalvon tilanteesta. Varsinkin nyt, kun alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että soluissa ei olisi vikaa. Vika lienee siis limakalvossa. Ja se onkin antanut merkkejä ongelmistaan jo yli 2 vuotta.

Munasolupunktio

Tänään matka alkoi 6.45 lapsettomuusklinkalle, jossa hoitoomme liittyvät munasolupunktiot ja alkionsiirrot tehdään. Henkilökunta oli todella ystävällistä, olen tyytyväinen, että valitsimme juuri tuon paikan.

Siinä sitten piti ottaa yksi rauhoittava, vaikka ei jännittänytkään. Ehkä se vaikutti siihen, että olin itse toimenpiteessä rennompi. Kaikki meni nopeasti ja pian olinkin jo punktoitavana. Rakkuloita oli 20, mutta muutama jätettiin kokonaan punktoimatta, koska olivat vähän pienempiä. 13 munasolua saatiin.

Toimenpide kesti ihan maksimissaan 15min ja pääsin sitten takaisin oleskeluhuoneeseen. Hoitaja ihmetteli, että kestän kovia määriä kipulääkettä ilman, että ne humahtaisivat päähän. Jälleen sain kuitenkin kokea sen kamalan oksetusolon, kuin laparoskopian jälkeenkin, kun kipulääkkeet poistuvat elimistöstä. Se meni ohi, kuin sain pahoinvointilääkkeen.

Lähtiessämme hoitaja osasi jo kertoa, että kun ei tarkkaan tiedetä lapsettomuutemme syytä, niin 5 munasolua saa ICSI-käsittelyn ja loput 8 yritetään hedelmöittää IVF:llä. Sen verran sain jo uutisia, että ne 5 ICSI-käsittelyyn menneet munasolut olivat olleet kypsiä. Muut asiat selviävät maanantaina, kun biologi menee viikonloppunakin töihin. Ja jos saamme huomenna aamulla puhelun, niin se tarkoittaa sitä, ettei yksikään ole hedelmöittynyt. Eli toivon mukaan puhelin ei soi.

Punktio ei itsessään ollut paha. Toki joka kerta vihlaisi, kun siirryttiin munarakkulasta toiseen, mutta niin se meni, kuin kaikki muutkin operaatiot.

Tämä klinikan lääkärikään ei oikein ymmärtänyt, miksi mulla on sellaisia vuotoja. Limakalvon tilanne tsekattiin vielä ja se oli ohut ja tiivis. Ei siis kannata lähteä siirtoon, koska se olisi suoraan alkion tuhlaamista.

Jos alkioita saadaan, tehdään siirto vasta 2 kk:n päästä, kun IVF-kierron jälkeen on tapana pitää yksi taukokierto. Yrittämään siis päästään, mutta kyllähän se limakalvo-asia painaa aika kovasti mieltä. Joku inssikierron tapainen lääkitys tulee siihen PAS-kiertoon.

Punktioon päästään, siirtoon ei

Munarakkulat oli paikoillaan, limakalvoa ei enää ollut. Siinä lienee syy meidän lapsettomuuteen. Sille tapahtuu joka kierrossa jotain, miksi se vuotaa pois. Se on jotenkin viallinen. Se on sitä, mitä olen koko ajan pelännyt.

Ihan sama kuinka monta hyvää alkioita saadaan, raskaus ei voi alkaa ilman kohdun limakalvoa.

Mulla oli tänään siellä vastaanotolla sellainen olo, että lääkäri ei vaan sanonut sitä suoraan.

Päivystyksessä polilla

No nyt ollaan täällä. Soitin hoitajalle vuodoista ja hän pyysi päivystykseen, että voidaan ultrata.

Vuoto on samanlaista, kuin mulla luomukierrossa ovulaation jälkeen. Oma pelko on, että jarrulääke on pettänyt ja kaikki munarakkulat puhjenneet.

Ei kai niin huonosti voisi käydä...