Epätietoisuuden loppu?

Sain puhelun polilta. Huomenna tutkimuksiin, leikkaushaastatteluun ja verikokeisiin. Laparoskopia tehdään ensi viikolla tai sitä seuraavalla. En osannut ihan näin ripeää toimintaa odottaa. Mutta ihan kohta saan tietää, onko mulla endometrioosi.

Olivat siellä porukalla pohtineet tilannettani ja tähystys tehdäänkin leikkaussalissa, jotta jotain voidaan poistaa, jos poistettavaa löytyy. En tiennytkään, että ensin olivat suunnitelleet vain diagnostista tähystystä. Hyvä kuitenkin nyt näin päin.

Nyt jännittää, että jos sieltä ei löydykään mitään. Ja toisaalta taas kerran toivon, että mitään ei löydy. Sairausloman pituudesta ei ole vielä tietoa, mutta pystyn varmaankin kotoa aika pian leikkauksen jälkeen tekemään sitten jo etätöitä.

Kovin iloinen olen, että leikkaus tehdään näin kesän alussa. Ehtii sitten toivottavasti toipua hyvin, kun oma kesäloma koittaa.

Laparoskopiaan sitten vaan

Pregnylistä tulee huomenna 14 päivää. Tiedän olevani hieman ajoissa liikkeellä, kun lopetin jo lugesteronit varmistettuani asian tänään aamulla negatiivisella testillä. Uskon kyllä, että jokin häivähdys siinä testissä olisi jo näkynyt, jos niikseen olisi. Ja kyllä se alkanut vuotokin heti inseminaation jälkeen ennakoi sitä, ettei tästä viimeisestäkään kierrosta mitään tule.

Kuukautispoltot alkoivat heti, kun en laittanut enää lugesteronia oikeaan aikaan. Että kyllä ne kuukautiset sieltä on tulossa muutaman päivän sisällä.

Perjantaina on polille soittoaika ja yritän silloin päästä läpi saadakseni ehdotuksen laparoskopian ajankohdasta. Poli menee kesäsulkuun jo kesäkuussa ja toivon kovasti, että ehtisivät tehdä sen laparoskopian ennen sulkua.

Olo on jotenkin tyhjä. Ensimmäisinä toivonmurusina sain vuosi sitten käsiini neljä kuuria Klomifeeniä. Yksitellen ne muruset tipahtelivat sormien välistä lattialle. Kuukausi toisensa jälkeen. Sitten annettiin hieman isompia toivonmurusia, inseminaatioita. Siitä nekin vaan yksi kerrallaan mureivat jalkojeni juureen. Ja joka kerta sitä toivoi, edes vähän.

Nyt edessä on kesä, jolloin ei tapahdu mitään ja kaikki se toivo, mitä annettiin, jätti jälkeensä vain tyhjät kädet. Mitä tässä niinkuin nyt pitäisi tehdä? Olla vaan? En tiedä osaanko. Tuntuu uskomattomalta, että olemme läpikäyneet jo kahdeksan hedelmöityshoitoa ja ihan yhtä tietämättömiä olemme siitä, miksi niistä toivonmurusista ei ollut täyttämään toiveita.

Tällaista ankeaa tänne. Tuntuu, että toiveet lipuaa vain kauemmas ja kauemmas. Hoidoista 'helpot' on nyt tehty ja poli laittaa ovensa kiinni. Tänne me jäämme ihmettelemään. Yksinämme, keskenämme. Tyhjän päälle.

Nytkö jo?

Tuhruttelu alkoi. Aloitin Lugesteronit siitä huolimatta. Mutta kyllähän tämä viimeinen inseminaatiohoitokierto taisi olla tässä.

Vatsatauti

Vatsatauti iski tähän osoitteeseen eilen aamulla. Kuumetta 38 C ja pahaa teki niin, ettei mitään muita ajatuksia mahtunut päähän. Tänään herätessä teki edelleen pahaa ja olokin on vielä kuumeinen. Mitään ei saa oikein syötyä, joten olen ollut melkolailla nestemäisellä linjalla.

Ovulaation merkkejä ei ollut missään vaiheessa. Epäilen, että se jäi kokonaan tapahtumatta. Rinnat eivät myöskään ole kipeytyneet, on ihan sellainen olo, kuin alkukierrossa. Taidan kuitenkin ensi viikolla jossain vaiheessa aloittaa Lugesteronit, jotta saan selkeän kp 1:sen ja osaan sitten laparoskopiassa ilmoittaa kierron päivän. Vai onkohan sillä merkitystä siinä?

4. Inseminaatio

Se on nyt tehty. Tällä kertaa ultrattiin. Enpä tiedä, tuntuu menevän vain huonompaan suuntaan nämä kierrot noiden follikkelien suhteen. Lääkkettömissä kierroissa ne kasvaa hyvin, Clomi-kierroissa kasvoivat hyvin ja parissa ekassa inssi-kierrossa kasvoivat hyvin. Nyt kahdessa viimeisessä inssi-kierrossa follikkelit on kasvaneet jotenkin tosi nihkeänlaisesti. Nyt oli siis kp 14 ja suurin follikkeli oli 18mm, pienempi jotain 16mm. Pregynlistä on jo 24 tuntia ja ei mulla kyllä mitään ovulaatioon viittaavia oireita ole. Ja siellä ne tosiaan vielä näkyivät paikoillaan aamupäivän inseminaatiossa.

Olen ymmärtänyt, että Pregnyl laitetaan, kun follikkeli on 18-20mm. Ja mä olen sen laittanut jo eilen eli folli oli sitten varmaan liian pieni.

Eli eipä ole suuria toiveita tämän viimeisen inssi-kierron suhteen. En näiden alkaessa arvannut, että Pregnylin ja inseminaation ajoitus on näin hankalaa.

Ruokajuttuja

Kuvailen välillä ruoka-annoksiani. Oikeastaan silloin, kun olen onnistunut kasaamaan jotain melko terveellistä syötävää itselleni. Olen siis gluteenittomalla ruokavaliolla, joka alkoi omasta kokeilusta ja jatkui sen jälkeen lääkärin ehdotuksesta. Tässä viimeisimmät otokset:

Piikitykset piikitelty

Huomenna on viimeinen inseminaatio. Sain ohjeeksi laittaa Pregnylin tänään, mutta tarkempaa kellonaikaa lääkäri ei sen kummemmin määrännyt. Inseminaation pitäisi olla huomenna aamupäivästä, joten laitoin Pregnylinkin tänään aamupäivästä. Väliin jää siis se 24 tuntia.

Sikäli tämä on kyllä mielenkiintoista, että maanantaina on viimeksi ultrattu. Pari follikkelia siellä taisi olla jotain 11mm ja 12mm. Olisikohan ainakin toinen huomenna sitten 20mm!? Limakalvo oli nyt pysynyt paremmin vauhdissa mukana, kun follikkelit olivat kasvaneet vähän maltillisempaa vauhtia.

Toivottavasti huomenna ultrataan vielä.