Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo. Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla, pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla. Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin, pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin...
Tämä tiivistää kyllä kaikki tämänhetkiset tunteet.... Sanoja ei tarvita. Tsemppihalaus täältä!
VastaaPoistaTää oli hieno.
VastaaPoistaosu ja uppos <3
VastaaPoistaHieno.
VastaaPoistaKuvat oli sen verran tunteikkaita ja hyvin omaa tilannetta kuvaavia, että tuli tippa linssiin...
VastaaPoistaOsu ja uppos
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaKiitos naiset! Annoin fiiliksen viedä, kun näitä kuvia poimin tähän postaukseen.
VastaaPoista