Odotettu / odottamaton puhelu

Lääkäri soitti äsken, että olen tähystysleikkausjonossa. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. Ainakin hän oli lukenut sähköpostini ajatuksella.

1. follikkeliultra kp 7

Tänään oli ensimmäinen follikkeliultra. Eihän siellä vielä mitään oikein näkynyt. Tai näkyi follikkelin alkuja, mutta lääkäri ei osannut arvella, että mikä sieltä lähtee johtamaan vai lähteekö kaksi jopa kolme. Aiempien kokemusten perusteella tiesin, että on vähän turhan aikaista ultrailla, koska mulla on vielä kuukautiset.

Maanantaina siis uusi käynti. Kp 14 osuu perjantaille, joten arkipyhän vuoksi inssi tehdään joko keskiviikkona kp 12 tai perjantaina kp 14. Oma toive olisi tuo perjantai, koska ajoitus voisi silloin olla paras mahdollinen, mutta lääkärihän sen päättää.

4. Inseminaatio-kierto

Kyllä siihen sitten ryhdyttiin. Neljänteen ja viimeiseen inseminaatiokierrokseen. Piikitykset aloitin maanantaina. Lähdin silloin hätäpäissäni apteekkiin vähän ennen sulkemisaikaa. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä kannattanut hakea lääkkeet jo päivällä, kun sinne apteekkiin olin menossa. Mutta joskus näissä asioissa tunteet vie voiton. Melkoisen tunnemyrksyn olen tässä viimepäivinä muutenkin käynyt läpi. Varmaankin ahdistaa tuo tuleva kesä, kun kaikki on sen osalta vielä avoimena:

Syönkö e-pillereitä?
Pääsenkö/joudunko/menenkö tähystykseen?
Luomuilenko ja vuotelen 12 viikon ajasta 9 viikkoa?

Ja toiseksi ahdistaa se, etten ole nähnyt lempparilääkäriäni moneen aikaan. Iski pelko siitä, että joku minulle tuntemattomista lääkäreistä päättää, mitä tehdään vuotojeni suhteen kesän osalta tai siis ylipäätään ei päätä mitään, vaan asia jätetään kellumaan.

Pää on täynnä kysymyksiä? Onko meillä joku IVF-suunnittelukäynti nyt keväällä? Tehdäänkö jopa kesän alussa esimmäinen IVF?

Liikaa asioita olivat nämä pieneen päähän mietittäväksi. Oli pakko lisätä blogin taustakuvaksi rahoittava vihreä väri ja onnea tuottavat neliapilat. Niiden alla saattaa kuitenkin piileskellä endometrioosi, joka on tämän kaiken takana:

Sen, miksi tätä blogia kirjoitan
Sen, miksi meillä on nyt tällainen kivinen tie kuljettavana
Sen, miksi minulla on liuta epämääräisiä vaivoja, joille ei päällisin puoli löydy syytä
Sen, miksi tulevaisuus tuntuu pelottavalta

Nuo taustakuvan apilatkin näyttävät silti siltä, kuin ne lentäisivät muualle. Muiden kätösiin onnea tuottamaan.

Tässä teille kaikille samassa tilanteessa oleville. Kuva kertokoon enemmän, kuin tuhat sanaa:

Ärtynyt mieli

Olen ollut kovin ärtynyt pääsiäisen jälkeen. Ihan koko ajan kiukuttaa ja ärsyttää. Tarkkaa syytä en itsekään tiedä, mutta olen miettinyt taas vuoto -juttuja ja niitä muitakin vaivoja, mitä mulla on. Lisäksi viimeinen polikäynti on varmaan jäänyt kummittelemaan mieleen.

Kun julkisella puolella olemme hoidossa, niin lääkärithän vaihtuu koko ajan. Koskaan et tiedä, kuka siellä on milloinkin vastassa. Silloin joskus ensikäynnillä lääkärinä oli sanotaan tässä vaikka 'Erja'. Pidin hänestä kovasti ja hänen ansiostaan vuotojani on selvitelty. Sitten oli tämä toinen lääkäri, joka kyllä selvitteli asioita vähän, jos oikein osasi vaatia. Hänen nimensä on vaikka 'Ulla'. Ulla oli myös oikein hyvä lääkäri, mutta hän jäi tänä vuonna pois. Kolmas lääkäri 'Anja' ei koskaan ole selvitellyt vuotojani. Hänet olen tavannut kolme kertaa. Viimeksi hän teki inseminaation. Yritin kysellä jälleen vuotojen tutkimisesta, niin sain tällaiset vastaukset:

Lääkäri: 'Se on varmaan jotain ovulaatiovuotoa'

Minä: 'Ai. Vuodan kyllä 3 viikkoa kuukaudesta ja sidettä täytyy käyttää jo ennen oikeita kuukautisia'

Lääkäri: 'No sit se on varmaan jotain munasarjojen vajaatoimintaa'. IVF:ssä on sitten kovemman hormonit'

Tuli ikävä Erja-lääkäriä. Yritin jättää hänelle tänään soittopyyntöä, mutta en päässyt läpi (en jaksanut kyllä montaa kertaa yrittää). Päätin, että kirjoitan hänelle sähköpostin. Saako niin muuten tehdä? Olen tyytyväinen siihen, että sain kaikki asiat rustattua ja toivon, että hän lukee sen. Puhelimessa ja polikäynnillä tuntuu aina olevan kiire. Ja ikinä en pääse asiassani loppuun asti, kun yleensä vaivat kuitataan jollain lauseella jo ennen, kuin olen ehtinyt sanoa sanottavani.

Nyt jään toivomaan, että Erja vastaa tai soittaa, jotta päästää asiassa taas eteenpäin.

Varasin kolmen viikon päähän yksityiseltä gyneltä ajan. Hän on erikoistunut mm. endometrioosiin, PCOS:ssään ja lapsettomuuteen. Menen hänen vastaanotolleen, jos en saa polilta apua. Haluaisin saada vastauksen näihin kysymyksiin:

-Voiko tämä olla oireiden perusteella endoa?

-Kannattaako tähystää?

-Vai kannattaako ottaa kesän ajaksi e-pillerit?

Ramppikuume

Olin matkalla lääkeostoksille apteekkiin, kun kurvasinkin auton kotiin. Iski ramppikuume tai sitten vain sisäinen vaisto sanoo, etteivät nämä hoidot ole hyväksi, jos sitä endometrioosia on. Tai mitä muutakaan se on? Ei vatsassa kuuluisi normaalisti olla sellaisia tuntemuksia, mitä mulla on.

En haluaisi enää ryhtyä siihen inseminaatioon. Haluaisin siihen laparoskopiaan tai sitten aloittaa e-pillerit jokusen kuukauden ajaksi ja syödä niitä ilman taukoa. Tuntuu, että vatsakivut vaan pahenee, vuodot pahenee ja tämä kierre pitäisi saada katki.

Mitä ihmettä teen? Piikitykset pitäisi aloittaa tänään ja täällä mä vaan emmin koko asiaa.

Kp 1

Lopetin Lugesteronit torstaina negatiivisen testin jälkeen. Ajattelin, että teen viikonloppuna vielä varmistustestin. Viime yönä näin unta, että mulla oli kovat kuukautiskivut. Aamulla heräsin ja totesin, että uni olikin ihan totta.

Vuotojen selvittelyä / Kolposkopiavastaukset osa 2

Kävin 26.3 kolposkopiassa. Edellinen tutkimus tehtiin kesällä 2013. Sain tänään vastaukset. Tällä kertaa en edes jännittänyt niitä:

Ei mitään hoidettavaa.

On se nyt kumma, ettei näihin mun vuotoihin löydetä syytä. Alkaa ihan oikeasti tämä kaksi vuotta jatkunut vuotelu vetämään pinnan aika kireäksi.